Huoneeseen tilattu aamiainen oli loistavan ylellinen aloitus sunnuntaille. Kiireettömien aamutoimien jälkeen pääsimme puolen päivän aikoihin ulos lämpimään auringonpaisteeseen.
Juhalla oli ollut jo jonkin aikaa lista ostettavaa B&H:n kamerakauppaan. Onneksi hän huomasi pari päivää ennen lähtöä liikkeen kotisivuilla ilmoituksen, jonka mukaan liike olisi kiinni koko pääsiäistä edeltävän viikon. Siksi se oli sunnuntain ensimmäinen etappi. Kävelimme muutaman korttelin matkan 34 kadun ja yhdeksännen avenuen kulmaan.
Liikkeeseen astuessamme näki selvästi, että muutkin olivat tulleet kiinnioloa edeltävänä päivänä ostoksille. Vilinä ja melutaso olivat normaalistikin vilkkaassa myymälässä aivan huumaavalla tasolla. Kaikki jonot (ostotiskille, kassalle ja tavaroiden luovutukseen) etenivät kuitenkin todella sujuvasti, joten olimme ulkona saaliin kanssa melko nopeasti. Vilkas avenue tuntui hiljaiselta liikkeen ulkopuolella.
Palasimme hotellille tuomaan ostoskassin ja vähentämään vaatetusta. Lähtiessämme uudelleen liikeelle Juha oli t-paitasillaan ja Ninakin oli luopunut hanskoista sekä yhdestä villapaidasta. Pidimme lounastauon kuutosavenuen kulmassa olevassa Pax-ketjun salaattiravintolassa. Nina otti sekasalaatin kalkkunalla ja Juha söi thai-kanaa riisillä.
Seuraava kohteemme oli sunnuntaisin auki oleva kirpputori Keskuspuiston länsipuolella. Päätimme ajan säästämiseksi mennä metrolla. Ehdimme seisoskella hetken 42 kadun metroasemalla odottamassa B-junaa yläkaupungin suuntaan ennen kuin huomasimme, että se kulkee vain arkisin. Jouduimme tekemään pikku kierroksen alakaupungin suuntaan D-junalla päästäksemme vaihtamaan C-junaan, joka pysähtyy Keskuspuiston kohdalla samoilla asemilla kuin B-juna.
Junaseikkailun jälkeen nousimme katutasoon 81-kadun ja Central Park West -hienostokadun kulmassa. Kirpputorin piti olla Columbus avenuella – paitsi, ettei ollut. Vuoroviikoin kadulla on joko kirpputori tai farmers market. Tämä oli maajussien sunnuntai. Katselimme kaikennäköistä luomutarjontaa kävellessämme etelään kohti 80 katua.
Varsinainen pysyvämpi GreenFlea-kirpputori sijaitsee koulun pihalla 76 ja 77 -katujen välissä. Kuljeskelimme jonkin aikaa myyntipöytien lomassa poiketen myös koulurakennuksen sisällä kurkkaamassa antiikkimyyjien tarjontaa. Palattuamme pihalle bongasimme todella kauniin 30-luvulla tehdyn miehenkorkuisen kaapin, joka olisi maksanut vain 450 dollaria. Sen myyjä lupasi toimituksen kotiin kysymättä ensin missä asumme. Päätimme kuitenkin olla ostamatta.
Ostimme caffe mochat viereisen kadunkulman Starbucksista ja kävelimme takaisin Central Park Westille puiston laitaan. Istuskelimme hetken penkillä ihaillen upeita taloja, joiden asukkaina on viihdemaailman tähtiä ja neliöhinnat varmasti kohdallaan. Palasimme Columbus avenuelle 67-katua pitkin bongataksemme 1918 rakennetun Hotel des Artistes -talon, jonka erikoisuus on kahden normaalikerroksen korkuiset huoneistot.
Aikainen illallinen alkoi tuntua hyvältä ajatukselta, joten Juha kaivoi esille puhelimeen ladatun Stay.com -sovelluksen, jonne hän oli kerännyt noin 50 huippuravintolaa Manhattanilta. Päätimme kokeilla Columbus Circlellä olevaa japanilaista Masa-ravintolaa.
Matkalla sirkkelille poikkesimme Bed, Bath and Beyond -liikkeeseen, jossa kävimme hypistelemässä egyptiläistä puuvilla olevia lakanoita. Sellaisten hankinta oli myös NYC-viikon toivelistalla. Merkkasimme talteen pari hyvää vaihtoehtoa tulevien päivien vertailukohteiksi.
Columbus Circlen kauppakeskuksessa oleva Masa oli suljettu, joten stay.comin lista kaivettiin uudelleen esille. Jatkoimme matkaa 56-kadulla sijaitsevaan Basso56-ravintolaan, joka oli poimittu TripAdvisorin parhaiden listalta. Meillä ei tietenkään ollut varausta, mutta täysin epäröimättä meidät ohjattiin pitkän käytävän muotoisen ravintolasalin ensimmäiseen pöytään.
Hetken kuluttua ystävällinen hovimestari ilmestyi viereemme toivottaen meidät tervetulleiksi ja otti juomatilauksemme. Sitten hän palasi kuvailemaan päivän erikoisuudet. Ruokien valinta oli todella vaikeaa, koska kaikki listalla olevat sekä kuvaillut erikoisuudet kuulostivat todella herkullisilta. Nina päätyi aloittamaan salaatilla ja valitsi erikoisuuksista taimenta. Juha aloitti kampasimpukoilla ja otti pääruoaksi filet mignonin.
Illalliskokemus oli yksi parhaista koskaan. Ruoat olivat aivan fantastisen hyviä kuten palvelukin. Esimerkiksi Juhan pyytäessä suositusta lasilliseksi punaviiniä pihvin kanssa hänelle suositeltiin Brunello di Montalcinoa, mutta sen lisäksi tuotiin toinenkin vaihtoehto esimaistettavaksi. Ninan ruokarajoitteet huomioitiin myös erittäin sujuvasti.
Päätimme olla kävelemättä noin 18 korttelin matkaa ja nappasimme heti ravintolan ulkopuolella liikennevaloihin pysähtyneen vapaan taksin, jolla pääsimme sujuvasti kämpille. Hotellin punaisin seinäpehmustein varustetun hissin hipsterimusiikkikaan ei haitannut rauhallisen leppoisaa tunnelmaamme. Vietimme loppuillan kirjoitellen matkakertomuksia ja suunnitellen tulevien päivien ohjelmaa.
