Porta Portese

Aamulla oli asunnossa sen verran raikasta, että suihkuun menemistä halusi viivyttää. Saimme kuitenkin aamutoimet tehtyä ja lähdimme aurinkoisessa säässä sunnuntain viettoon. Päivän kohteena oli Trasteveren kaupunginosassa vain sunnuntaisin pidettävät Porta Portesen markkinat.

Bussi 23 näytti olevan paras keino päästä markkina-alueelle. Sellainen meni juuri editsemme kävellessämme kohti Via Leone IV:tta. Toisaalta se ei haitannut, koska meidän piti ensin ostaa liputkin. Ne löytyivät heti nurkan takana olevasta lehtikioskista. Pysäkin löytäminen osoittautuikin sitten haasteellisemmaksi ennen kuin meille selvisi minkä muotoista tolppaa piti etsiä.

Bussimatka täpötäydessä paikallisbussissa oli jo sinällään elämys. Emme olleet aivan varmoja millä pysäkillä pitäisi jäädä pois, mutta Tiberin rantakatua kulkevan bussin kurvaaminen sillan kautta joen toiselle puolelle kertoi, että edellinen olisi ollut lähin pysäkki.

Palasimme Trastevereen eli vapaasti käännettynä ”Tiberin toiselle puolelle”. Kuljimme Via Portuensen alkupään ja Via Ippolito Nevon kattavan – melkein puolentoista kilometrin mittaisen – markkina-alueen läpi edestakaisin katsellen kojujen tarjontaa. Pidimme alkumatkasta kahvitauon pienessä kuppilassa. Karttamme mukaan markkina-alue on Euroopan suurin ja siellä olisi yli 4000 kojua. Emme laskeneet.

Toki krääsääkin oli reilusti tarjolla, mutta myös aivan siistin näköisiä vaatteita olisi saanut hankittua sekä asunnon kalustettua ja vaikka keittiön varustettua. Juha osti kympillä uuden nahkalompakon kokoelmiinsa. Nina taisteli onnistuneesti käsilaukkujen houkutuksia vastaan. Ostimme myös ainoan missään näkemämme juustohöylän – jei!

Via Portuensen varrella oli enimmäkseen uutta tavaraa myyviä kojuja, kun taas Via Ippolito Nievo tuntui olevan enemmän kirpputorimainen osuus. Tarjolla oli myös vaikka millaista ”antiikkia”, mutta myös muutamia todella kauniita huonekaluja. Erityisen hauska oli nähdä kuinka asiakkaille esiteltiin korkean lipaston koristeiden alle kätketyn salalokeron toimintaa.

Rauhallisesti ihmisvilinässä kuljeskellessa aika kului sen verran nopeasti, että markkinat alkoivat jo sulkeutua ollessamme paluumatkalla. Pidimme toisen kahvipaussin eri kuppilassa kuin alkumatkasta. Ninan kaivaessa karttaa Juhan selässä olevasta repusta, ilkikurinen kuppilan isäntä kosketti lohduttaen Juhan käsivartta todeten: ”Sherpa looks tired.”

Iltapäivä oli jo pitkällä ja olimme jälleen onnistuneet ohittamaan lounasajan, joka on puoli yhden ja kolmen välillä. Trasteveren pikkukaduilla oli kuitenkin niin paljon turisteja, että ravintoloita oli silti runsaasti auki. Valitsimme kotoisan tuntuisen pienen ravintolan, jonka ulkoinen olemus vaikutti vähiten turistirysältä.

Nina aloitti capresella ja Juha bruschettalla. Ninan valinta pääruoaksi oli grillattua lohta ja pinaattia. Juha otti grillattua kanaa ja vihanneksia sekä lasillisen valkoviiniä. Iloinen yllätys oli, että tarjoilijan suosittelemista valkoviineistä toinen oli Juhan suosikkeihin lukeutuva Orvieto Classico Ruffino. Kruunasimme nautinnollisen ja todella odotetun ruokahetken kahveilla.

Palasimme samalta kadulta aiemmin bongaamaamme gelateriaan. Nina oli tunnistanut sen Rooma-kirjasta, jota hän oli käyttänyt kaupungin nähtävyyksiin tutustumiseen. Fior di Luna käyttää vain luonnonmukaisia raaka-aineita ja jonottaminen todella kannatti, koska jäätelöt olivat erittäin hyviä.

Päätimme palata kävellen takaisin hotellille. Suorin reitti kulki ensin joen suuntaisesti luoteeseen. Koska olimme jo bussista nähneet joenrannan maisemia, niin kuljimme pikkukatuja pitkin. Vilkkaan Trasteveren jälkeen olikin melko hiljaista, kunnes saavuimme Pietarin kirkon aukiolle. Ilta tummeni kuljeskellessamme labyrinttimaisesti aseteltujen aitausten lomassa kuvaamassa aukiota ja kirkkoa.

Poikkesimme vielä kotimatkalla kaupassa ostamassa halvimmat mahdolliset juomalasit, koska kaikki asunnolla olleet olivat lohjenneita ja yksinkertaisesti saastaisen näköisiksi kuluneita. Kotiuduttuamme nautimme iltapalaa ja suunnittelimme seuraavan päivän reittiä.

4 kommenttia artikkeliin ”Porta Portese

  1. Kiitokset kahdesta ensimäisestä päivästä Roomassa. Täytyypä mennä katsomaan Rooman albumia, jonka kätköissä pitäisi olla myös kartta, josta voin katsoa olemmeko kulkeneet samoja katuja.
    Terveisin ja hyvää jatkoa toivotellen ja uusia kokemuksi odotellen
    Eero

Vastaa