El Escorial

Heräsimme aikaisin, jotta meillä olisi hyvää aikaa ehtiä päiväretkelle. Olimme varanneet Viatorin (TripAdvisorin varauspalvelu) kautta Julia Travel -toimiston retken El Escorialiin, joka on 1500-luvulla rakennettu luostari ja kuninkaallinen palatsi.

Kävelimme heräilevän keskustan poikki Kuninkaallisen Opperan editse lähellä Kuninkaallista Palatsia sijaitsevaan Julia Travelin toimistoon. Saimme liput ja ehdimme vielä käväistä läheisessä kahvilassa kupposilla ennen lähtöä.

Matkatoimistossa kävi melkoinen kuhina palatessamme odottamaan retken alkamista. Myös ulkopuolella odotteli suuri joukko eri retkille lähtijöitä. Noin yhdeksältä naispuoleinen opas kuulutti kasaan meidän retkemme osallistujat. Häntä lähti seuraamaan noin parikymmentä henkilöä.

Olimme jo ihmetelleet missä kaikki bussit olivat. Opas johdatti meidät maan alla olevaan terminaaliin, jossa oli lukuisia linja-autoja odottamassa. Bussin putkahdettua maan pinnalle, oppaamme Nuria esittäytyi sekä englanniksi että espanjaksi. Koko retken ajan hän kertoi kaiken molemmilla kielillä oikein sujuvasti.

El Escorial sijaitsee noin 45 kilometriä Madridista luoteeseen. Nuria kertoi luostarikompleksin historiasta ensimmäisen puoli tuntia noin tunnin kestävällä ajomatkalla.  Bussi jätti meidät San Lorenzon kylään, josta kävelimme muutaman minuutin itse rakennukselle.

Valtaisaa rakennuskompleksia kutsutaan luostariksi, koska se osa valmistui ensimmäisenä. Luostari on edelleen käytössä. Sen lisäksi rakennuksessa ovat kuninkaallinen palatsi, basilika, oppilaitos ja kirjasto, jossa on noin 40.000 historiallisesti arvokasta nidettä. Kirkon alla olevissa kammioissa on haudattuna Espanjan kuninkaallisia noin 400 vuoden ajalta.

Rakennuksen sisällä ei saa kuvata, joten keskityimme katselemaan ja kuuntelemaan oppaamme eläväisiä kertomuksia rakennuksen historiaan liittyvistä henkilöistä. Oppaamme johdatti meitä läpi yleisölle avoinna olevien osien. Sisäkuvia näkee vaikkapa tästä linkistä.

Retkeemme kuului myös käynti Kaatuneiden Laaksossa (Valle de los Caídos), joka on valtaisa monumentti Espanjan sisällissodan uhreille. Diktaattori Francon rakennuttaman muistomerkin oleellisin osa on vuoren sisään kaiverrettu basilika, jonka ulkopuolella on laaja pylväikkö ja aukio. Kauimmas näkyy vuoren päällä oleva 150 metriä korkea graniittiristi.

Basilikaan kuljetaan ulkoa neljän valtaisan oven läpi. Sisemmät ovet rakennettiin siksi, ettei basilikan siunattu osa saanut olla pitempi kuin Pietarinkirkon, joka on katolisen kirkon pääkirkko. Kaatuneiden laaksoon on haudattu 40.000 sisällissodassa kuollutta nationalistia ja tasavaltalaista. Monumenttiin suhtaudutaan Espanjassa varsin ristiriitaisesti, koska osa rakentajista oli Francon poliittisia vankeja ja generalissimus itse on haudattu basilikaan ollen laakson ainoa vainaja, joka ei kuollut sisällissodassa.

Paluumatkalla Madridiin suuri osa retkeläisistä vietti siestaa bussissa, koska Nuriakin nuokkui. Päätimme nauttia lounaan aivan hotellimme vieressä olevassa ravintolassa. La Finca de Susana on erittäin siisti ja ruoka oli ihan maittavaa vaikkei yltänyt kulinaarisiin sfääreihin.

Ravintolaa kuvatessa Ninan kameran muistikortti täyttyi ja hän säilyttää kaikki kuvat, joten kävimme ostamassa hänelle uuden muistikortin FNAC:sta. Vietimme loppuillan hotellilla valmistautuen seuraavan päivän siirtymiseen.

Vastaa