Ranskalainen linnareissu

Julkaistu Kategoriat Eurooppa 2013Avainsanat , , , , ,

Heräsimme normaalia aikaisemmin päivän retkeä varten. Hotellin aamiaisella ei ollut tungosta. Olimme hyvissä ajoin muutaman korttelin päässä hotellista olevan turistitoimiston luona. Ehdimme vielä matkalla käväistä päärautatieaseman hallissa ostamassa vettä mukaan.

Vanhempi herrasmies keräsi paikalle saapuneilta ilmoittautumisia Chateaux Toursin retkille. Hetken näytti kuin meidän nimiämme ei olisi löytynyt, mutta varaus löytyikin hotellin nimen kautta. Meidät esiteltiin nuorehkolle miehelle nimeltä Augustin, joka toimisi kuljettajanamme. Kaverin ”Maanalainen armeija iskee jälleen” -tyylinen englanti oli onneksi selkeää. Juha sai vastustettua kiusausta tervehtiä sanomalla ”Gyyd möynin”.

Noin varttia yli yhdeksän lähdimme matkaan. Mersun paketeerin kyytiin oli istahtanut lisäksemme kaksi nuorta pariskuntaa. Ensimmäinen pysähdys oli Amboisessa, jossa Augustin laski kyydistä toisen pariskunnista Clos Luce -linnan edustalla. Me muut jatkoimme kierroksemme ensimmäiseen kohteeseen.

Château de Chenonceau on linnaksi pienehkö, mutta sitäkin upeammalla paikalla. Cher-joen yli kurkottava linna on rakennettu 1500-luvun alussa ranskalaisen renesanssin tyyliin. Kiertelimme linnan huoneet läpi ja Nina kävi vielä ihailemassa linnan puutarhaa Juhan istuskellessa varjoisan sillan kaiteella.

Seuraavaksi Augustin rempoi Mersun takaisin Amboiseen, jossa me tutustuimme kaupungin kuninkaalliseen linnaan. Kukkulalle rakennettuun linnaan kiivetessä todellakin huomasi kuinka kuuma päivä oli vaikkakin ohut utuinen pilvikerros hieman lievensi porotusta. Linna ei sinänsä ollut kovin erikoinen vaikka onkin Leonardo da Vincin viimeinen leposija. Söimme lounasta yhdessä linnan juurella olevista ravintoloista.

Matka jatkui Chambordin linnaan, jonka uskomaton arkkitehtuuri löi meidät aivan ällikällä. Jopa linna torneissa on torneja. Siellä ei ole kahta samanlaista vaan vähintään neljä kutakin eri tyyppiä, joita puolestaan on useita. Linna on suuri kuten sitä ympäröivät puistot ja metsästysmaatkin.

Tornien ja siipirakennusten arkkitehtuuri on sisältä yhdistelmä pieniä eteishuoneita ja suurempia huoneita, joista kaikista pääsee kulkemaan läpi seuraavan. Navigointi sisällä oli ajoittain hieman haastavaa ja välillä tupsahdimme johonkin huoneeseen vain huomataksemme, että olimme jo käyneet siinä.

Linnassa on erikoisena piirteenä sen keskusportaikon rakenne, joka on tuplaspraali. Se näyttää pikaisesti katsottuna normaalilta kierreportaikolta, mutta kaksoisrakenne saa aikaan sen, että vastakkaisista suunnista portaikkoon lähteneet eivät välttämättä kohtaa toisiaan lainkaan.

Päivän viimeinen kohde oli Chevernyn linna. Se on yleisölle avoimista linnoista erikoinen siksi, että linna on yksityisomistuksessa ja siellä myös asutaan. Linnaa on käytetty esikuvana Tintti-sarjakuvien kapteeni Haddockin kodille. Koska linna ei ole muiden tapaan tehty paksuista kivilohkareista, niin talo oli melko lämmin reilun kolmekymppisessä helteessä.

Augustinin tuotua meidät takaisin Toursiin palasimme hotellille. Arvoimme jonkin aikaa minne menisimme illalliselle. Emme löytäneet nettiä selaamalla lähistöltä mitään erityisen kiinnostavaa ravintolaa, joka olisi auki lauantaisin. Päätimme lähteä katsomaan tarjontaa paikan päälle.

Pääsimme hotellikorttelimme nurkan ympäri saakka jääden viereisen kadun puolella olevaan brasserieen. Nina tilasi Cobb-salaatin ja Juha valitsi hampurilaisen. Molemmat olivat aivan kelvollisia ja nassutimme vielä jäätelöannokset ennen paluuta hotelliin. Päivä oli ollut erittäin antoisa.

Yksi ajatus koskien aihetta “Ranskalainen linnareissu”

  1. Uskomatonta mitä runsaat rahat ja vallaton mielikuvitus saakaan aikaan
    kalustuksen suhteen. Se pyörähevonen olisi kyllä kiva.

Kommentointi on suljettu.