Pasquetta – lepopäivä

Julkaistu Kategoriat Rooma 2016Avainsanat ,

Pääsiäismaanantai eli paikallisittain pasquetta valkeni sateisena. Se sopi meille erinomaisesti ja vietimme päivän laiskotellen asunnolla. Lähdimme kaupungille vasta sään seljetessä neljän aikaan iltapäivällä.

Lounaaksi nauttimamme appelsiinien lisäksi piti saada jotain, joten valitsimme jäätelöt läheisestä Oldbridge-gelateriasta. Kaupungin viiden parhaan gelaterian joukkoon arvioidun kioskin tarjonta oli oikein hyvää. Kahvit nappasimme kuppilassa matkalla Ottavianon metroasemalle.

Ajelimme ensin A-linjaa Terminille, josta jatkoimme B-linjaa Circo Massimon asemalle. Vanhan Rooman aikainen Circus Maximus on nykyisin puisto, mutta hiekkapohjainen kilparata on edelleen näkyvissä. Muuta sitten ei olekaan. Viereisellä Palatino-kukkulalla ovat Severianon kylpylän jylhät rauniot.

Varsinainen kohteemme Santi Giovanni e Paolo on vuonna 398 rakennettu basilika, jonka nykyinen sisusta on 1700-luvulta. Caeliuksen kukkulalla sijaitsevan kirkon erikoisuus ovat lukuisat kristallikruunut, jotka kiertävät koko kirkkosalin. Kirkon kellotornin rakennuksessa sisällä näkyvät ikivanhan asumuksen rauniot.

Kiertelimme hetken Colosseumia tällä kertaa päivänvalossa ja jatkoimme Via Cavourin kanssa samansuuntaiselle pikkukadulle nimeltä Via Della Madonna dei Monti. Matkalla kurkkasimme Chiesa di Santa Maria ai Monti -kirkkoon, jossa oli juuri messu alkamassa. Papin esilletuloa edelsi raitiovaunun kelloa muistuttava tuplakilautus.

Pikkukadun Forum Romanumin puoleisessa päässä on Ninan kaverin suosittelema ravintola La Taverna dei Fori Imperiali. Ravintola ei ollut vielä avannut illallista varten, mutta kysyimme tupakkatauolle tulleelta tarjoilijalta vapaata pöytää. Ravintola oli varattu täyteen, mutta pienen empimisen jälkeen meille tarjottiin mahdollisuutta istua pikkukadulla olevalla terassilla, jossa oli neljä pientä kahden hengen pöytää. Otimme tarjouksen vastaan.

Ravintolan avautumiseen oli vielä parikymmentä minuuttia, jotka käytimme kurkistellen Forum Romanumin raunioihin sekä piipahtamalla Santi Quirico e Giulitta ai Fori -kirkossa. Ravintolan avauduttua istahdimme terassille. Pöytien kyselijöitä kävi paljon, mutta monille sanottiin suoraan ravintolan olevan täynnä ja vain joillekin tarjottiin terassin pöytiä. Loputkin terassin paikat täyttyivät ruokailumme edetessä.

Nina aloitti jälleen capresella ja Juha pekonisella bruschettalla, joka oli todella maittava. Nina söi pääruoaksi merellisen pastan, koska tarjolla oli myös gluteenitonta pastaa. Juha valitsi leikkeleen Sophien tapaan. Ninan pasta oli herkullista eikä Juhankaan leike huonoa ollut, joskin makujen sekamelska lautasella osoitti, ettei Sophie ollut tehnyt valintaansa.

Maukkaat pannacottat kahvien kanssa nostivat lopputulosta samoin kuin ennen lähtöä tarjotut limocellot. Hyvillä mielin tassuttelimme lähimmälle metroasemalle, jossa parilla juoksuaskeleella ehdimme juuri lähtevään junaan. Vielä nopea vaihto Terminillä ja olimme takaisin asunnolla puoli kymmeneltä.

Yksi ajatus koskien aihetta “Pasquetta – lepopäivä”

  1. Hymy on herkässä kun on herkkuja lautasella. Onneksi olin ehtinyt syödä!
    Loma tekee hyvää, sen näkee ilmeistä, hymy vain levenee.

Kommentointi on suljettu.