Ensimmäinen tilaa säästävä ratkaisuni oli siis luopua muovikotelosta ja tallettaa sekä kansilehti, että levy tavalliseen arkistomappiin. Yhteen kahdeksan senttimetrin paksuiseen kansioon mahtui liki 40 elokuvaa.
Käytettävissäni on kolme vakiolevyistä kansiohyllyä, joten kokoelman kasvaessa yli 900:n alkoi tila loppua. Samalla huomasin kuinka epätasaista laatua CD/DVD-levyille tarkoitetut kansiolehdet ovat. Jotkut muovilaadut kovettuivat ja levy takertui niihin kiinni. Koska laadukkaiden taskujen saatavuus on surkea ja tila oli loppumassa, päätin muuttaa tekniikkaa.
Nykyinen tekniikka
Jonkin aikaa etsiskeltyäni löysin sopivat tuotteet tehokkaaseen tilankäyttöön. IKEAn valikoimista löytyi AVIG laatikkosarja. Laatikoita saa vain kolmen sarjana, jonka isolle peltilootalle piti keksiä muita käyttökohteita.
Kuhunkin laatikkoon mahtuu reilu sata DVD-elokuvaa Fellowes pusseissa. Pussissa on kaksi taskua, joiden välissä on ohut verkkomainen kangas. Siten levyn arempi pinta ei ole muovia vasten. Kuorikin on pehmeää muovia, joten levyt eivät liimaannu siihenkään. Pussissa on ylhäällä pikkutasku, johon tulostan olennaiset tiedot sisältävän lipukkeen. (Kuvassa näkyvä viivakoodi on leffan IMDb-numero.)
Pikkulaatikot mahtuvat loistavasti rulokaapin sisälle. Kansiohyllyt puolittamalla sain kahden hyllyn alueelle mahtumaan 20 pikkulaatikkoa. Uudella menetelmällä saan kahteen kansiohyllyyn tarvittaessa noin kaksi tuhatta elokuvaa. Mittavan siirtoprojektin lopputuloksena on todella helppokäyttöinen elokuva-arkisto.
