Herätys oli vain sen verran ajoissa, että ehdimme aamiaiselle ennen tarjoilun loppumista. Aamiainen olikin todella hyvä. Erityisesti Juha nautti tarjonnan paranemisesta Ranskan jälkeen. Samaan aikaan kanssamme oli aamiaisella iso liuta samanlaisiin paitoihin pukeutuneita nuoria miehiä. Sen verran selvisi, että kyseessä oli jalkapallojoukkue. Kotikaupunki äännettiin sen verran vaikeasti, että se ei meille selvinnyt.
Lähdimme kävelylle kaupungin keskustaan tihkuisessa säässä. Kävelykatujen lisäksi kuljimme läpi parinkin eri markkinatorin. Hauskin yksityiskohta oli, että lähes kaikki iäkkäät naiset käyttävät aivan täsmälleen samanlaisia läpinäkyvästä muovista tehtyjä sadepäähineitä. Pistäydyimme myös Ostenden upeassa goottilaisessa kirkossa. Sieltä tuli kuitenkin äkkilähtö, koska kirkko suljettiin muutamaksi tunniksi keskellä päivää.
Lounastimme Celtic Ireland -nimisessä ravintolassa, joka on hienossa vanhassa rakennuksessa. Irlantilaisuudesta ei kuitenkaan näkynyt pahemmin merkkejä. Ruoka oli varsin keskinkertaista. Lounaan jälkeen kävelimme hetken rantakatua ennen paluuta hotellille.
Olimme aiemmin sopineet tapaavamme Juhan ystävät Siggyn ja Hilden iltapäivällä. He tulivatkin hotellillemme vain hetki sen jälkeen, kun olimme itse palanneet sinne. Iloisen jälleennäkemisen ja Ninan esittelyn jälkeen lähdimme päivän toiselle kävelykierrokselle keskustaan. Ilmakin oli jo parantunut ja sade loppunut kokonaan. Kuljimme osaltaan samoja katuja kuin ensimmäisellä kerralla, mutta seurasta johtuen se ei haitannut yhtään. Käveltyämme rannan pitkän puulaiturin päästä päähän istahdimme juomaan kupposet yhdessä monista rantakadun kahviloista.
Juttu luisti niin hyvin, että pian olikin aika lähteä illalliselle De Kloeffeen, josta Juha oli onnistunut varaamaan pöydän aiemmin päivällä. Nousimme Siggyn VW Golfiin ja poikkesimme vielä heidän kotonaan tervehtimässä Hilden lapsia, Joeytä ja Jamieta. Juha oli tutustunut heihin muutama vuosi aiemmin koko perheen vieraillessa Suomessa. Joey (18v) oli kasvanut hurjasti pituutta ja Jamie (20v) oli jo aikuinen nainen. Matka jatkui Middelkerkeen ja ravintolaan, jossa omistaja Darren toivotti meidät tervetulleiksi.
Juha tapasi Darrenin ensimmäistä kertaa vaikka oli jo vuosia tuntenut hänet netin välityksellä pelikaverina samalla tavalla kuin Siggynkin. Illallisen kuluessa Darren jutteli kanssamme aina muiden isännän velvollisuuksien antaessa myöten. Huulenheitto oli todella rentoa tämän humoristisen australialaisen kanssa. Sekä ruoka että seura olivat erinomaisia.
Olimme juuri lopetelleet pääruoat, kun Jamie saapui poikaystävänsä kanssa seuraamme. Darren tarjoili meille vielä teet ja kahvit viistoillen suomalaisista absolutisteista, joille ei alkoholi kelpaa. Sitten hän hyvästeli meidät, koska oli menossa elokuviin naisystävänsä kanssa. Jatkoimme jutustelua kaikessa rauhassa ja jonkin ajan kuluttua Jamie lähti ystävänsä kanssa.
Illan suurin yllätys koettiin pyytäessämme laskun. Tarjoilija kertoi illan menneen pomon (eli Darrenin) piikkiin. Jätimme huomattavan tipin ja pyysimme tarjoilijaa välittämään Darrenille kiitoksemme.
Siggy ja Hilde veivät meidät hotellille, jonka edessä hyvästelimme. Olimme viettäneet fantastisen hienon päivän hyvien ystävien seurassa.