Fusch – Hausen

Julkaistu Kategoriat Eurooppa 2015Avainsanat ,

Römerhofin aamiainen oli mahdollisesti paras koskaan. Valinnanvaraa oli valtavasti alkaen toiveiden mukaan tehdystä munakkaasta. Kaikki oli tuoretta ja laadukasta. Juhan piti jarrutella, ettei homma menisi mättämisen puolelle.

Päivän sää oli paras mahdollinen ajamiseen. Yön sateiden jäljiltä ilma oli raikas ja aurinko paistoi poutapilvien hillitsemänä. Alppimaisemat näyttivät aivan fantastisilta tien kulkiessa laaksoja pitkin kiemurrellen.

Itävallan ja Saksan rajan huomasi vain kansalliset nopeusrajoitukset kertovasta kyltistä. Putkahdettuamme ulos vuoristosta pidimme tauon gasthofissa, jonka pihalta oli mahtavat näkymät tulosuuntaamme. Heitimme haikeat hyvästit Alpeille kahvikupposten saattelemana.

Pian putkahdimme moottoritielle kohti Müncheniä. Hiukan ennen kuin erkanimme ohitustielle pidimme tankkaus- ja lounastauon erittäin siistillä levähdysalueella. Buffet-ravintolan tiskillä Nina kysyi mitä jogurttia oli käytetty mansikoiden kanssa myytävässä purkissa. Kun se osoittautui maustetuksi, niin Nina kieltäytyi sanoen, ettei voi syödä kuin luonnonjogurttia.

Ystävällinen myyjä nappasi hänelle erillisen purkin luonnonjugurttia ja haki kylmiöstä sille seuraksi kipollisen mansikoita sekä kävi vielä sanomassa kassalle, että niistä otettaisiin vain sama hinta kuin yhdistelmäpurkillisesta. Tarjonta oli muutenkin laadukkaampaa kuin perus-esson-baarissa, joten lounas oli oikein mukava kokemus.

Münchenin ohitustiellä oli stau eli ruuhkaa ja välillä kulku meni mateluksi. Splittaaminen toimi hyvin ja etenimme selvästi muuta liikennettä ripeämmin ruuhkapaikkojen ohi. Kaupungin ohitettuamme alkoi liikenne taas vetää vauhdilla vaikka sitä oli suomalaisen ruuhkan verran. Hetkittäisestä hidastelusta huolimatta pyyhkäisimme loppumatkan yli 130 kilometriä ilman taukoja puolessatoista tunnissa.

Lyhyen pikkutiepyrähdyksen jälkeen tulimme hiljaiseen Hausenin kylään. Brauereigasthof Stanglbräu on nimensä mukaisesti olutpanimon yhteydessä toimiva majatalo. Saimme askeettisen siistin huoneen, jossa olisi saanut olla hiukan enemmän tuoleja tai vaikka tasoja tavaroita varten. Lattiatilaa kun oli tanssahteluunkin riittävästi. Lepäilimme surffaillen ja torkahdellen illallisaikaan saakka.

Etupihalla oleviin pöytiin oli tullut reilusti porukkaa. Istahdimme vapautuneeseen pöytään ja solkkasimme tilauksemme tarjoilijarouvalle. Nina sai erikoisannoksen possuleikettä ja Juha valitsi ravintolan nimikkoannoksen, jossa oli useita erilaisia lihamedaljonkeja. Ruoka oli todella hyvää.

Ruokailumme aikana laskeutui haikarapari panimon korkean piipun päällä olevalle pesälleen. Piipusta tuprahteli hiukan savuakin, joten haikaranpesässä oli lattialämmitys viilenevässä illassa. Joimme vielä kupposet katsellen auringonlaskun värejä pilvistä.

2 kommenttia artikkeliin ”Fusch – Hausen”

  1. Pitkän matkan, kartalta katsoen, ajoitte . Näyttää kuin ajomatkat eivät teitä lainkaan rasittaisi. Säiden suhteen teillä on ollut, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, tosi tuuria. Täällä on jaksanut sataa….

  2. Mahtavat aurinkoiset ja sumuiset maisemat sekä herkullisen näköiset ja teidän kehumat ruuat. Lukemisen jälkeen on kiire jääkaapille.
    Terveisin
    Eero

Kommentointi on suljettu.