Łazienki-puisto

Julkaistu Kategoriat Eurooppa 2015Avainsanat ,

Kunnon aamiainen ja kiireetön aamu. Päätimme käyttää upean aurinkoisen päivän puistoretken merkeissä. Ostimme jälleen liput kioskilta ja ajoimme ratikalla muutaman pysäkinvälin Wawelska-kadun risteykseen.

Olimme suunnitelleet sinänsä yksinkertaisen reitin ennalta. Pysäkkien nimet piti kirjoittaa ylös, koska konsonanttipitoisia sanoja oli melko mahdoton muistaa. Oma ratikkapysäkkimme Korotyńskiego oli tosin jo saanut muistamista avittavan lempinimen ”koronkiskonta”. Lisäksi sitä edelsivät Hale Banacha (banaanihalli) ja melko helppo Dickensa.

Wawelskalla vaihdoimme bussiin, joka rempoi meidät pysäkille nimeltä Pl.Na Rozdrożu. Se on aivan Łazienki Królewskie eli Łazienki-puiston luoteiskulmassa. Pistäydyimme juomassa puolalaisittain ennätyskalliit kahvit ennen puiston puolelle siirtymistä.

Jätimme väliin Kasvitieteellisen puutarhan ja käyskentelimme puistossa katsomassa Chopinin muistomerkin sekä erinäisiä paviljonkeja ja muita pytinkejä ulkoapäin. Päätimme tutustua tarkemmin ”palatsiin saarella”. Se on alunperin 1689 rakennetusta barokkityylisestä kylpylärakennuksesta kuningas Stanisław II Augustuksen kesäasunnokseen konvertoima neoklassinen palatsi, jollaiseksi se valmistui 1795.

Lipunmyyntitoimistossa oli meneillään kuulemma ”myyjän vaihto”. Tämä selvästikin suunnattoman vaikea tehtävä vaati molempien lippukassojen sulkemisen useaksi minuutiksi myyjien selatessa paperipinoja ja leimaillessa joka kolmannen lappusen. Sitten piti leikellä joitain papereita saksilla ja järjestellä kassakoneeseen.

Tämän jälkeen ilmoitettiin, ettei vaihtorahoja ole vielä tullut, joten lippuja sai vain korttimaksulla. Sehän sopi meille, mutta hiukan oudoksutti kuinka kahdesta 25 zlotyn lipusta piti maksaa 40 toiseen ja 10 toiseen maksupäätteeseen. Hintaan sisältyvistä audio guide -laitteista piti jättää pantiksi nimi ja puhelinnumero, jota vastaan sai panttilipun.

Katselimme vielä hetken palatsin lähiympäristöä ennen kuin siirryimme sisäpuolelle, jossa huomasimme Juhan saaman guiden puhuvan puolaa. Nuori lipuntarkastajapoika ei osannut vaihtaa kieltä – itsellään eikä koneeseen, mutta auttoi tökkäämällä Juhankin luurit kiinni Ninan laitteeseen.

Kuuntelimme parin huoneen sepustuksen siamilaisina, kunnes löysimme hiukan fiksumman tuntuisen vartijarouvan. Hän huolehti paikalle toisen rouvashenkilön, joka osasi vaihtaa kapistuksen kielen ymmärrettäväksi. Loppukierros upeassa palatsissa sujui huomattavasti helpommin, kun ei tarvinnut olla koko ajan kylki kyljessä.

Luovutettuamme audio guidet ja lunastettuamme panttilipulla nimi- ja numerotiedot pois, istahdimme puistonpenkille tutkimaan mitä ravintoloita lähialueella olisi. Yelpin tuntema tarjonta näytti sen verran heikolta, että päätimme palata testaamaan asuinkorttelissamme olevan ravintolan, joka oli saanut ihan myönteisiä arvioita.

Palailimme puistosta pääkadulle ja takaisinpäin vievälle pysäkille. Tämä kuski riuhtoi haitaribussiaan jopa edellistä rajummin, joten oli todella mukava vaihtaa tasaisesti kulkevaan ja ilmastoituun raitiovaunuun.

Asuinkorttelimme päässä oleva ravintola Videlec on konstailematon moderni kuppila, jonka kohtuullisen lyhyestä listasta löytyi Ninalle Nizzan salaatti ja Juhalle musta fettucinipasta jättikatkaravuilla. Ilmeikkään tarjoilijattaren silmät laajenivat Ninan näyttäessä puhelimestaan valmiiksi puolaksi käännetyn lyhyen version ruokarajoitteistaan.

Ruoka oli kuppilan kaltaista eli konstailematonta, selkeää ja maukasta. Meillä oli jo melkoinen nälkä, koska lounasaika oli ollut ja mennyt jo tunteja aiemmin. Joimme päälle kahvit ja jätimme kunnon tipit hyvästä palvelusta. Poikkesimme vielä Almassa hakemassa ilta- ja aamupalalle täydennystä.

Rappumme ovessa oli lappu, josta ymmärsimme päiväyksen ja kaksi kellonaikaa. Nina otti siitä valokuvan ja Google Translaten avustuksella meille selvisi, että vedentulo olisi poikki seuraavana päivänä aamukahdeksasta kymmeneen eli juuri silloin, kun tekisimme aamupalaa ja kävisimme suihkussa pitkää ajopäivää varten – ai ku kiva!

2 kommenttia artikkeliin ”Łazienki-puisto”

  1. Ja taas upeita kuvia. Mielenkiintoinen tapa myydä auringonkukan siemeniä alkuperäispakkauksessa.

  2. Palatsissa saarella ei näyttänyt olevan minkäänlaista tungosta, vai odottivatko muut edelleen vaihtorahojen saapumista? Mielenkiintoinen palatsi. Kiitokset jälleen mahtavista kuvista. Seuraavan päivän postia odotellen hyvää jatkoa matkallenne.
    Eero

Kommentointi on suljettu.