Aamu oli jälleen aurinkoinen. Kartanon aamiainen oli erinomainen ja hillittyä tunnelmaa korosti hiljaa soiva klassinen musiikki. Saapuessamme oli paikalla vain toinen pariskunta, mutta runsas tarjonta selittyi, kun ruokaillessamme sali alkoi täyttyä.
Kirjauduttuamme ulos suuntasimme kohti Tukholmaa. Olimme sopineet Ninan sisarusten kanssa treffit Tukholmaan, jossa he olivat käymässä sattumoisin samaan aikaan. Tällä kertaa emme kohdanneet yhtään ruuhkaa, joten olimme hyvissä ajoin Tukholmassa. Pysäköimme Vikingin terminaalin vieressä olevaan P-Hus Viking -pysäköintitaloon ja kävelimme vanhan kaupungin saarelle. Näytti kuin koko Stadsgårdenin ranta olisi räjäytetty työmaaksi.
Gamla Stanissa kävelimme katsellen ihmisvilinää ja kauppoja. Ninan pistäytyessä katsomaan kenkiä, Juha seurasi huvittuneena katuhuijarin yrityksiä lypsää rahaa iankaikkisen vanhalla kolme kuppia ja pallo -huijauksella. Juha laski ainakin neljä apuria eli muka-pelaajaa, jotka välillä ”voittivat” yrittäen siten uskotella ohikulkijoille, ettei kyse ollut huijauksesta. Ainakin yksi tietämätön turisti menetti jonkin setelin. Ehdimme vielä katsella kuninkaan linnan vahdinvaihdon ennen kuin etsimme kohtaamispaikaksi sopimamme ravintolan.
Vahdinvaihto
Stockholms Gästabud on huippuarvostelut saanut piskuinen ravintola kapealla kujalla. Jonottaessamme pöytää saapuivat Kristel ja Klaus sekä hänen pikkuinen tyttönsä Satu, jotka olivat juuri olleet Wasa-museossa. Melko lyhyen odottelun jälkeen ystävällinen tarjoilijatar järjesti meille viiden hengen pöydän minikokoisesta ravintolasalista. Molemmilla tarjoilijattarilla oli kasvoissaan kimalletta ja päässään panta, jossa oli korvat ja lyhyt värikäs yksisarvisen sarvi. Satu ihaili neitosten koristeita tiiviillä katseella, jonka humoristinen tarjoijatarkin huomasi.
Seurueemme naispuoliset tilasivat lohta ja miehet possunposkea. Ruoka oli maineensa veroista – lohi erinomaista ja pitkään kypsytetty possu aivan suli suussa. Nautiskelun jälkeen kävelimme hetken aikaa ennen kuin hakeuduimme kupposille ja jälkiruokaleivonnaisille viihtyisään Under Kastanjen -kahvilaan, jossa on myös jonkin verran gluteenitonta tarjontaa.
Seuraavana oli käynti kuninkaanlinnassa. Kiertelimme koristeellisisssa tiloissa ja Bernadotte-siiven asuintiloissa kuuntelimme audio guidesta huoneiden historiasta sekä nykyisestä käytöstä. Kierroksen lopuksi pistäydyimme vielä holvissa katsomassa kruununjalokiviä. Olimme melkein ainoat vieraat, koska linna oli sulkeutumassa vierailta.
Nautimme jäätelöt suurtorilla (Stortorget) ennen kuin lähdimme kävelemään kohti Slussenia. Satu kikatti puolihysteerisenä leikkiessään Juhan kanssa, joka ei suostunut tajuamaan millainen otus lohikäärme on. Tiemme erkanivat sillalla meidän suunnistaessamme kohti satamaa hyvillä mielin aivan fantastisen hauskasta ajasta yhdessä.
Haettuamme auton liityimme check-in-jonoon. Kirjautuminen sujui jälleen todella ripeästi eikä edes – tällä kertaa valmiiksi esille kaivettuja – henkilökortteja kysytty. Laiva lähti istuskellessamme kahvilan näköalaikkunan luona nautiskelemassa katkarapuja ja juodessamme kahvit. Poikkesimme vielä tax-freesssä poimimassa Ninan saaman ostoslistan mukaiset tuotteet – ja pari heräteostosta ennen aikaista nukkumaanmenoa.
Aivan ihanalta vaikuttanut tapaaminen.
Teitäkin siis riemastutti tuo tienviitta Hölö Mörkö.