Taidetta ja pubi

Julkaistu Kategoriat Irlanti 2022Avainsanat , ,

Jälleen helteinen ja pilvetön aamu. Kiireettömän aamiaisen jälkeen lähdimme kävellen kohti keskustaa. Kohteemme oli noin parin kilometrin päässä joen eteläpuolella. Poikkesimme sisään reitille osuneeseen St Andrewsin kirkkoon.

St Andrews Church

Päivän pääkohde oli National Gallery of Ireland, joka sisältää Irlannin kansallisen taidekokoelman. Aloitimme kahvitauolla, jonka jälkeen siirryimme eurooppalaisen taiteen osastolle. Kierreltyämme sen kiinnostavimmat aikakaudet jatkoimme irlantilaisen taiteen osastolle.

National Gallery Great Hall

Omaehtoisen katselun jälkeen liityimme joukkoon, joka odotti komediallista taidekierrosta. Underthings – Improv -niminen naiskoomikkoduo esitti oman näkemyksensä muutaman taulun historiasta. Heillä oli apunaan museon virkailija, joka esitteli taulun ensin ja luovutti sitten puheenvuoron koomikoille.

Hauskaan esitykseen kuului mm. mitä provencelainen maalaistyttö oikeasti ajatteli poseeratessaan taiteilijalle, Zeuksen ja Europan tekstiviestittely sen jälkeen, kun Zeus oli ”valloittanut” Europan sekä Vermeerin vaimon epätoivoinen yritys saada työhönsä uppoutunut taitelija myymään taulujaan perheen ruokkimiseksi.

Ote Underthings – Improv -koomikkojen esityksestä

Kävelimme gallerialta noin puolen kilometrin päässä olevaan Matt The Thresher -ravintolaan, josta olimme varanneet pöydän. Nina aloitti capresella ja Juha kampasimpukoilla. Ninan pääruoka oli scampeja, jotka oli yllätykseksemme uppopaistettu. Juhan scampilinguini oli ihan oletetun kaltainen. Jälkiruokana nautitut panna cottat olivat todella hyviä.

Jotenkin tuntui kuin ravintolassa olisi ollut minimi-ikäraja. Kaikki asiakkaat olivat eläkeikäisiä. Se ei kuitenkaan tarkoittanut hiljaisuudessa tapahtuvaa ruokailua. Kälinä oli hetkittäin erittäin äänekästä. Selvästikin kanta-asiakkaita ollut naapuripöydän vanha pariskunta jutteli kaikille muillekin asiakkaille – myös meille.

Palatessamme hiljalleen takaisinpäin hotellille ostoskatujen kautta. Poikkesimme myös Stephens Green -ostoskeskuksessa. Olimme vain läpikulkumatkalla, joten saalistakaan ei kertynyt.

Stephen’s Green Shopping Center

Jatkoimme Temple Bar -alueen läpi. Se on Dublinin yöelämän keskus. Yritimme ensin huonolla menestyksellä löytää istumapaikat pubista, jossa miesartisti soitti nykymusaa.  Kurkistimme myös sisään ikoniseen The Temple Bar -pubiin, jonka tungos, kuumuus ja meteli karkottivat meidät nopeasti. Muutenkin pubit olivat toki täynnä näin lauantai-iltana ja live-musiikkia soittavissa paikoissa oli aivan hillitön meteli.

Hiukan alueen laidalta löysimme varmaan sen ainoan dublinilaisen pubin, joka ei tarjoile Guinnesiä. Syy on se, että The Porterhouse on itse panimo, joka myy omia tuotteitaan. Juha nautti heidän täyteläistä lageriaan. Musiikkikin soi hiljaa taustalla, joten kenenkään ei tarvinnut huutaa. Nautinnollisen ja korvia säästäneen pubikokemuksen jälkeen palasimme hotellille pakkaamaan valmiiksi seuraavan päivän kotiinlähtöä varten.