Sataa sataa ropisee

Julkaistu Kategoriat Las Palmas 2011Avainsanat ,

Juha heräsi jossain vaiheessa yötä ja ihmetteli pientä valoshowta huoneessamme. Palovaroittimen pienet merkkivalot vilkahtelivat harvakseen ja Ninan Macin latausvalo ”hengitti” sinertävänhohtoisena. Oudoin oli kuitenkin yhden seinävalaisimen energiansäästölampun aavemaisen himmeä vilkahtelu.

Nina heräsi aamulla ihmetellen kuka on suihkussamme. Kyseessä oli kuitenkin valtaisa kaatosade, jonka kohina voitti jopa Juhan kuorsauksen. Heräilimme muutenkin ilman kännyköiden apua ja suoritimme aamutoimet kaikessa rauhassa. Aamiaiselle ei ollut kiire, koska hotelli tarjoilee sitä erikoisen pitkään – aamuviidestä yhteentoista.

Ravintolasalissa meidät otti vastaan ystävällinen tarjoilijaherra, joka hieman pahoitellen varoitteli lattian liukkautta ja ehdotti pöytää sivummalta. Syynä oli kaatosateen tihkuminen paikoitellen läpi terassikaton. Lattioilla oli jopa pari ämpäriä pahimpien vuotokohtien alla. Hotellin aamiaistarjonta vastaa sen tähtiluokitusta. Tarjolla oli todella runsas valikoima, joskin joku terveysintoilija olisi saattanut kokea valinnan haasteelliseksi. Ruoat olivat maittavia ja ns. täyttä kamaa.

Reilun ja herkullisen aamiaisen jälkeen kävimme respassa jatkamassa illalla aloitettua keskustelua huoneen vaihtamisesta. Paikalla oli nyt nuori hyvää englantia puhuva nainen, joka etsi meille vapautuvan huoneen. Hän tarjosi mahdollisuutta siirtää tavaramme uuteen huoneeseen ollessamme kaupungilla, mutta sanoimme pitävämme sadetta hotellilla odotellen huoneen vaihtumista.

Vähän ennen yhtä puhelin soi ja respa ilmoitti uuden huoneemme olevan valmiina. Siirryimme kimpsuinemme ylimpään kerrokseen, josta löytyi edellistä selvästi pienempi, mutta parvekkeellinen huone. Tyytyväisinä sieltä aukeavaan näköalaan asetuimme taloksi.

Söimme lounasta hotellin ravintolassa. Reippaan aamiaisen nauttinut Juha päätti ottaa nyt kevyemmin ja valitsi palan turskansukuista merluzaa. Ninan valinta oli vasikanfilepihvi. Lounaan jälkeen kävimme katsastamassa hotellin kylpylätilat ja varasimme hoidot keskiviikolle.

Vietimme rauhallista iltapäivää huoneessamme lueskellen ja surffaillen. Olimme sateesta huolimatta erityisen tyytyväisiä lomakohteen valintaan lueskellessamme netistä Egyptin levottomuuksista. Juha assimiloitui espanjalaiseen kulttuuriin – eli otti siestat. Vietimme muutenkin rauhallisen laiskan iltapäivän. Sade hellitti päivän kääntyessä iltaan.

Emme edelleenkään halunneet syödä raskaasti keskellä yötä Suomen aikaa, joten hyödynsimme jo toistamiseen huonepalvelua. Nina oli tilannut aiemmin teetä ja nyt tilasimme iltapalaksi Ninalle kasviskeittoa ja Juhalle klubivoileivän. Molemmat olivat erinomaisen maukkaita.

Kesken iltatoimien kuulimme satamasta lähdössä olevan ristelyaluksen sumutorven huudahtavan ja seurasimme kuinka se lipui ulos merelle.

One thought on “Sataa sataa ropisee”

Kommentointi on suljettu.