Moottoripyöräily

Rakkaus moottoroituihin kaksipyöräisiin alkoi jo kouluiässä. Harrastus alkoi lukioikäisenä saadessani vanhemmiltani lahjaksi Hondan 80-kuutioisen nelitahtisen enduropyörän. He olivat olleet motoristipariskunta nuoruudessaan ja isäni oli ajanut kisojakin. Omakotitaloalueen pikkuteillä sekä naapurin metsissä – ja luvalla – opettelin kaksipyöräisen käsittelyä. Sitten harrastus sai väistyä autoilun, perheen ja kaiken muun edestä yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

Aivan viime vuosina on matkailu pyörällä hiipui mukavuudenhalun takia. Kaksipyöräisellä matkaillessa on nykyisten äärimmäisten säiden takia lähes aina märkä – jos ei sateesta, niin hiestä. Olemme myös halunneet viettää enemmän aikaa perillä ”siviilivaatteissa” kuin tien päällä ajovarusteissa. Syyskuun lopussa 2019 myin rakkaan, mutta viime vuosina lähes käyttämättä jääneen, ”fijerin” pois. Sydämeltäni olen aina motoristi – nyt vain ilman kulkupeliä.

Aikuisiän pyöräni olivat:

Honda VF750C Magna -99

Magna -99Ensimmäinen aikuisiän pyöräni hankin Tuusmotorista keväällä 2000 ollessani nelikymppinen. Hondan superluotettava ja hienosti hyrräävä nelisylinterinen V-moottori sekä näytti hienolta että kuljetti Magnaa kustomipyörille epätyypillisellä ripeydellä. Komea ulkonäkö – siis pyörän – sai paljon spontaaneja kommentteja. Magnalla kertyi yli 42.000 kilometriä ennen kuin oli aika siirtyä sporttiseen matkapyörään.

Yamaha FJR 1300 ABS -03

FJR -03Matkailu moottoripyörällä muuttui sujuvammaksi, kun hankin jo jonkin aikaa unelmoimani ”fijerin” Lahden Bikepointista heinäkuussa 2004. Kolme vuotta myöhemmin huippuvarusteltu ja alle 30.000 kilometriä ajettu pyörä – ja melkein kuskikin – meni romuksi kaatumisessa Saksan autobahnalla noin 200 km/t nopeudessa lähellä Lübeckiä. Sehän vaan tarkoitti, että piti hankkia uusi samanlainen.

Yamaha FJR 1300A -07

FJR -07Olin vielä toipumassa rysäyksestä, kun pyöräni jäänteet saapuivat kuormalavalla Suomeen. Vakuutuksen lunastuskorvaus ei ehtinyt pahemmin levätä tililläni, kun se lähti edelleen Vantaan Yamaha Centerille osana uuden FJR:n hankintaa. Ehdin vielä saman ajokauden aikana ottaa hiukan tuntumaa ennen uuden varustelukierroksen alkamista.

Talviseisokin 2009-2010 aikana pyörään asennettiin Öhlins-takaiskunvaimennin. Talvella 2011-2012 korjattiin FJR:lle tyypilliset epätasainen kiihdytysvaste ja vuoristoastma, kun Viaber asensi Power Commander V:n. Se osoittautuikin erinomaiseksi hankinnaksi erityisesti kesän 2012 alppireissulla.

Tuunaus jatkui talvella 2012-2013 Öhlinsin etujousilla ja lyhyen kuskin ajoasentoa korjaavalla Helibars-ohjauskeskiöllä. Samalla korjattiin edellisenä syksynä saadut pienet vauriot, jotka oli aiheuttanut risteykseen pysähtyneen pyörän perään kävelyvauhdilla tuupannut Volvo.