Ensimmäinen kirkkaan aurinkoinen aamu Kiinassa. Yöllinen sade oli puhdistanut ja hiukan viilentänyt ilmaa. Aamiaisen aikana oli huoneestamme ehditty jo hakea pyykkipusseihin keräämämme vaatteet.
Aulassa oppaamme Jie ja kuljettajamme jo odottivat. Tämä oli ensimmäinen opas, joka esittäytyi omalla nimellään eikä tarjoillut länsimaista kutsumanimeä. Tosin nimen ääntäminen oikein on paljon vaikeampaa kuin sen kirjoittaminen.
Ensimmäinen kohteemme oli kaupungin muurin pohjoisportti. Muuri ja sitä ympäröivä vallihauta kiertävät koko vanhan keskustan tarkasti neliön muotoisena. Muurin harjalle mahtuisi kaksi autokaistaa. Pohjan paksuus on arviolta yli kuusi metriä ja korkeutta on vähintään saman verran. Muurin päällä sen ympäri voi kävellä, ajaa pyörällä tai golfkärryn kyydissä. Matkaa kertyy yli 13 kilometriä.
Kaupungin muurin harjalla
Xi’an on ollut Kiinan pääkaupunki kolmentoista dynastian ajan, joten paikkakunta pursuaa historiaa. Jien mukaan Beijing on nyky-Kiinaa, Xi’an vanhaa Kiinaa ja Shanghai uutta Kiinaa. Hän oli toiminut oppaana päätoimisesti jo viisi vuotta ja sen huomasi. Viehkosta olemuksesta ja muodikkaan pikkusievästä pukeutumisesta huolimatta Jie oli ylivoimaisesti osaavin opas toistaiseksi. Myös kuskimme oli selvästi siihen mennessä sujuvin kaoottisessa liikenteessä.
Xi’anin liikennettä
Matkalla kohti savisotureiden museota poikkesimme pajassa, joka tekee niitä nykyisin. Meille esiteltiin sekä tekotapa, että liuta erikokoisia valmiita patsaita. Sama kauppa myy toki myös jadea ja muita koruja. Kaupan yläkerta jäi erityisesti mieleen. Siellä oli valtava määrä toinen toistaan kauniimpia sermejä, upeita lipastoja, pöytiä sekä antiikin näköiseksi patinoituja tuoleja. Tarjonta sai meidät toivomaan isompaa asuntoa ja enemmän palkkaa.
Soturi- ja huonekalutehdas
Terrakottasotilaiden museo on itse asiassa katettu arkeologinen kaivaus. Rakennukset on pystytetty suoraan löytöpaikkojen päälle ja kaivaukset sekä restaurointi ovat koko ajan käynnissä. Armeija on osa Kiinan ensimmäisen keisarin suuruudenhullua hautamonumenttia. Koko alue on seitsemän kertaa suurempi kuin Kielletty kaupunki. Yli 2200 vuotta sitten monumenttia rakentamassa oli 720.000 ihmistä ja työ kesti 38 vuotta. Sama keisari käynnisti myös Kiinan muurin rakentamisen.
Tolkuttoman kokoisella hautamonumentilla
Kierrellessämme alueen lukuisia rakennuksia Jie kertoi sekä faktaa että lukuisan määrän tarinoita alueen historiasta. Tietoa tuli niin paljon, että sen omaksuminen oli mahdotonta. Päätimme ostaa museon shopista Jien suositteleman kuvateoksen. Meillä oli onnea sillä saimme signeeratun kappaleen.
Soturit löysi maanviljelijä Yang vuonna 1974 kaivoa kaivaessaan. Nykyisin tämä 70-vuotias herra on museon kunniavirassa ja saanut opetusta kalligrafiassa voidakseen kirjoittaa nimensä. Vuonna 1998 käynyt Bill Clinton jäi ilman nimmaria, koska silloin jyväjemmari ei vielä osannut kirjoittaa.
Silmät ja korvat historiaa pursuten palasimme keskustaan. Löytääksemme lisää iltalukemista pyysimme päästä kirjakauppaan. Koska suurin löytyi muutaman korttelin päästä hotellistamme, ehdotimme että meidät jätetään sinne ja osoitetaan suunta hotellille. Kuljettajamme aloitteesta meidät käytettiin kuitenkin ensin hotellilla viemässä arvotavarat pois johtuen taskuvarkauksien yleisyydestä.
Kiertelimme koko putiikin neljä kerrosta löytämättä ainoatakaan muuta kuin kiinankielistä opusta. Ilmankos paikalliset katselivat meitä kuin olisimme toiselta planeetalta. Kysyimme myös yhdeltä lukuisista myyjistä englanninosaamista, mutta ainoa seuraus oli, että hän pyysi paikalle jonkun toisen. Tämä toinen lähti etsimään huudellen jotain kolmatta ja katosi sille tielleen. Hetken kuluttua se, jolta kysyimme sanoi jotain ja lähti samaan suuntaan kadoten niinikään näkyvistä. Koska ketään ei kuulunut takaisin, niin painelimme ulos.
Matkalla hotellille ei kaduilla näkynyt ainuttakaan länsimaista kasvoa ja todellakin tunsimme olevamme eri planeetalta. Poimimme pienestä putiikista reilun litran vesipullon ja pari nuudelipurkkia iltapalaksi. Hinta selvisi myyjän laskimen näytöltä – alle euron.
Nuudelipönttö on paikallisten suosima matkaeväs. Se on litran vetoinen pahvipurkki, jonka repäisykannen alla on klimppi nuudeleita, kolme maustepussia ja muovihaarukka. Lisää vain kuuma vesi ja välipala on hetkessä valmis.
