Sohoilua ja pakkaamista

Julkaistu Kategoriat USA 2012Avainsanat ,

Aamiaisella Grainnessa istui viereisessä pöydässä kolme vanhempaa naista, jotka juttelivat vilkkaasti keskenään. Kohteliaasti vasta syötyämme he kääntyivät puoleemme kysyen mistä olemme. He olivat kaikki melko ”tuoreita” amerikkalaisia. Yksi oli syntynyt Sveitsissä, toisen vanhemmat olivat ruotsalaisia ja kolmannen italialaisia. Kaikki miettivät eläköitymistä Euroopassa ja kyselivät millaista on Suomessa. Meillä oli aivan mahtavan hauska juttutuokio rouvien kanssa.

Päivä oli jälleen kirkkaan aurinkoinen, joskin aiempia tuulisempi. Nina halusi nähdä tälläkin reissulla toisen suosikkitaloistaan NYCissä – Flatiron Buildingin. Kävelimme itäänpäin, kunnes saavuimme tutun kapean kakunpalan luo. Taloa katsellessamme reipas tuulenpuuska melkein kaatoi Ninan. Jatkoimme Broadwayta etelään pistäytyäksemme Fishs Eddy -nimisessä puodissa, jonka olimme saaneet vinkkinä muutama päivä aiemmin tummalta naiselta Starbucksissa. Löysimme muutamia todella hauskoja tavaroita mukaamme.

Union Squarella olevalta luontaistuotetorilta Nina osti vegaanimuffinsin natustettavakseen. Kurvasimme länteen ja saavuimme Washinton Square -puistoon, jonka pohjoisreunan kadulla kuvattiin otosta TV-sarjan jaksoon. Koko katu oli täynnä kuvausryhmän autoja ja välineitä sekä todella paljon porukkaa ohjaamassa ohikulkijoita pysymään poissa kuvakulmista tuijottelemasta. Yhden talon ovella hierottiin kohtausta, jossa nainen päästää miehen ovesta sisään.

Jatkoimme puistosta etelään pitäen pikku tauon Starbucksilla. Sitten kävelimme aikamme siksakkia Sohon viihtyisillä kaduilla, kunnes palasimme takaisinpäin Villagen läpi melko tuttua reittiä. Söimme lounasta Chelsea Marketin The Lobster Placessa, jossa nautimme – mitäs muutakaan kuin – New England clam chowderia. Jälkiruoaksi ostimme italiaa Ninan kanssa puhuvalta rouvalta aivan fantastisen hyvät aidosti italialaiselta maistuvat jäätelöt.

Marketin vierestä nousimme Highline Park -puistoon, josta olimme saaneet vinkin edellispäivänä tarjoilija Bradleyltä P.J. Clarke’ssa. Reilun kilometrin mittainen puisto on tehty kadun yläpuolella kulkevaan tasoon käytöstä poistetun tavaraliikennerautatien kiskoille. Ihailimme maisemia todella navakaksi yltyneessä tuulessa. Laskeuduimme katutasoon aivan hotellimme läheltä ja palasimme huoneeseemme pakkaamaan seuraavan päivän kotiinlähtöä varten.

Illemmalla etsimme netistä suosituksia lähiseudun ravintoloista. Valitsimme yhden ja lähdimme edelleen lämpimässä sekä onneksi myös tyyntyneessä säässä illalliselle. Muutaman korttelin päässä yhdeksännellä avenuella oleva Company on kursailematon ja tunnelmaltaan rento pizzeria. Nina valitsi lihapullapizzan ja Juha vain lihapullat, joista paikka on saanut erityistä kiitosta. Pallerot olivatkin todella maukkaita sekä tomaattikastikkeessaan että pizzassa. Palvelu oli kiireettömän tuntuista, mutta ruoka tuli todella nopeasti. Olimme takaisin hotellilla tunnissa.

One thought on “Sohoilua ja pakkaamista”

Kommentointi on suljettu.