Tomorrowland on elokuva, josta on vaikea kirjoittaa arvostelua paljastamatta jotain juonesta tai roolihahmoista. Jos et halua spoilereita niin älä jatka lukemista.
Tämä viihteellinen, vauhdikas ja visuaalisesti hieno raina on myös kannanotto ihmiskunnan haluttomuuteen tehdä mitään ahneudelle ja ilmastonmuutokselle. Sanoma tuodaan esiin disneymaisella pirtsakkuudella. Keskeiset hahmot ovat melko herkullisia karikatyyrejä. Clooneyn epäsiisti erakko, reipas ”naapurintyttö” Brit Robertson ja erityisesti 12-vuotiaan Raffey Cassidyn loistavasti esittämä Athena saavat kukin aikaan vuorollaan hersyviä nauruja – hyvällä tavalla. Lisäksi sivuroolin robottiagentin muovinen tekohymy täysin epäsopivissa tilanteissa herättää hilpeyttä.
Leffakliseistä selkeimpänä erottuu hollywoodilainen tapa valita kylmähköä älykkyyttä uhoavalle roolihahmolle näyttelijä, joka puhuu brittienglantia. Monikohan jenkki hätkähti kuullessaan ”Housen” (Hugh Laurie) puhuvan ihan omalla aksentillaan.