Aamupäivä oli jo lähes helteinen lähtiessämme asunnolta. Kävimme ensin jälleen pullakahveilla lähikuppilassamme ennen kuin ajelimme bussilla keskustaan. Onnistuimme valitsemaan sen ainoan linjan, joka ei pysähdy Princess Streetin alkupäässä, joten saimme kävellä melkein puiston mitan takaisinpäin kohteeseemme.
Kaupunki oli todella herännyt aurinkoiseen säähän. Porukkaa oli liikkeellä ihan ruuhkaksi asti ja puistoissa istuskeli myös paljon lämpimästä säästä nauttivia. Me suunnistimme vilvoittelemaan Skotlannin kansallisgallerian tiloihin, jossa oli esillä kattava kokoelma – parhaiten vain etunimellään tunnetun – Rembrandt Harmenszoon van Rijn tuotantoa. Näyttelyyn oli kerätty teoksia joka puolelta maailmaa myös museoista, joissa olimme käyneet muilla reissuillamme.
Rembrandtin vaikutus Britannian taidemaailmaan oli valtaisa muutamia kymmeniä vuosia kuolemansa jälkeen, jolloin hänen etsauksiaan ja maalauksiaan alettiin oikein hamstrata brittien toimesta. Vaikka suuri osa hankinnoista on jo päätynyt rapakon toiselle puolelle on Isossa Britanniassa edelleen mahdollisesti eniten hänen töitään heti Hollannin jälkeen. Näyttely oli järjestetty todella hyvin antamaan selkeä kuva Rembrandtin suosion etenemisestä Britanniassa ja vähemmän hänen omasta kehityksestään taiteilijana. Harmittavasti erikoisnäyttelyn kuvaaminen oli täysin kielletty.
Todella mielenkiintoisen näyttelyn jälkeen siirryimme viereiseen rakennukseen, jossa on gallerian pysyvän kokoelman näyttely. Siellä on myös hyvät arviot saanut ravintola, jossa nautimme erinomaiset kanasalaatit ja maittavat jälkiruoat. Sitten tutustuimme pysyvään kokoelmaan, jossa on myös lukuisia tunnettujen mestareiden töitä. Huomasimme selvästi kuinka silmä löysi tuttujen suosikkitaiteilijoiden teoksia ennen kuin taitelijan edes tunnisti.
Tuhdin taideannoksen jälkeen kävelimme hienosta säästä nauttien takaisin asunnolle noudattaen eri reittiä kuin edellisenä iltana. Poikkesimme matkalla vanhalla Caltonin hautausmaalla, joka näyttäytyi todella maagisena laskevan auringon valossa.