Nukuimme pitkään, joskin Suomen ajassa heräsimme aikaisin. Ehdimme juuri aamiaisen loppusuoralle kymmeneksi. Ravintolan rantavallilla oli käynnissä kuvaussessio. Pieni ammattilaisvehkeillä varustettu tiimi otti kuvia bikinimallista.
Kuvaussessio ja aamiaistarjonta
Ystävällinen ravintolapäällikkö oli jälleen töissä. Hän toivotti meidät tervetulleeksi sanomalla suomeksi ”Huomenta”. Buffetti oli niukka, mutta tähän ilmanalaan varsin riittävä. Aamiaisella oli lisäksemme vain toinen pariskunta ja hekin puhuivat keskenään suomea. Kirsi kokeili kahviinsa sen mukana tarjottua jauhemaitoa. Reippaan sekoittamisen jälkeenkin tavara jäi killumaan köntteinä pinnalle – jäi juomatta. Juhan mielestä kahvi oli mustana oikein hyvää.
Katselimme merelle ruokaillessamme. Taivas oli poutapilvien peitossa. Vesiraja oli vetäytynyt kymmeniä metrejä kauemmas siitä, missä se oli illalla. Kalastajaveneitä oli edelleen ulkona, mutta vähemmän kuin illalla.
Palattuamme mökkiimme päätimme ottaa levon kannalta ainakin aamupäivän. Hetken päästä kuulimme miten sadekuuro iski. Se tosin loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.
Päivä kului täydellisesti rentoutuen. Viiden nurkilla kävimme syömässä. Ruoka oli jälleen hyvää. Juhan annokseen kuului varsin terävän makuinen kastike, jonka annostelussa piti noudattaa varovaisuutta.
Ravintolan levylautasella oli aamun newagemäisten kappalevalintojen sijasta mukavan neutraalia 1940 – 1950-lukujen bluesina tanssittavaa musiikkia (Shirley Bassett, Nat King Cole). Ja Kirsi kiemursi tuolissaan kun Dean Martin alkoi tulkita cha cha -klassikkoa Sway (Keinu kanssani).
Visuaalista viihdettä tarjosi kolme sukupolvea käsittävä japanilaisperhe. He kuvasivat ja paapoivat taaperoikäistä pikkutyttöä vuoroin rannassa ja uima-altaalla. Tyttö oli puettu uimalakkia myöten kimalaista muistuttavaan uimapukuun. Vaikka tytöllä oli selvästikin hauskaa hän ei ilmaissut sitä länsimaisten lasten tapaan kiljahtelemalla.
Hiljalleen hämärtyvä taivas oli kokonaan pilvessä. Leuto tuuli viilensi ilmaa mukavasti. Kirsikin sai vihdoin kahvia kuten halusi eli kuuman maidon kanssa. Myös yksi vanhemmista tarjoilijoista oli opetellut sanan suomea – ”Lasku?”.
