Asunnossa majoittumisen paras puoli on, ettei tarvitse kiirehtiä aamiaiselle. Nukuimme pitkään ja nautimme kaikessa rauhassa aamiaisen ennen kaupungille suunnistamista. Emme olleet laatineet mitään erityistä suunnitelmaa ennalta vaan lähdimme helteiseen säähän vain tarkoituksena aloittaa parlamenttitalon luota.
Ajoimme metrolla Westminsteriin ja kunnon turisteina kuvasimme Big Benin sekä parlamenttitaloa muutenkin. Sisälle ei ole rahvaalla pääsyä kuin torstaisin. Katselimme myös Westminster Abbeyta, mutta sisään jonottaminen ei kiinnostanut. Mahtava turistivilinä ja armotta paahtava aurinko alkoivat käydä voimille nopeasti.
Pidimme juomatauon pienessä pubissa ennen kuin ylitimme joen Westmisterin siltaa pitkin. Olimme harkinneet pyörähtämistä London Eye -maailmanpyörässä, mutta ajatus puolesta tunnista helteisessä muovipurkissa ei innostanut. Kävelimme joen eteläpuolella läpi todella pohjoispuoleen verraten erilaisten korttelien. Kaduilla oli todella rauhallista.
Ajoimme Waterloo & City Linen päästä päähän. Kyseinen metrolinja kulkee vain kahden aseman väliä – Waterloo ja Bank. Jatkoimme vielä asemavälin verran Central-linjalla St Paulin asemalle. Katedraalin paikantaminen ei ollut ihan helppo juttu, koska se on tiiviisti rakennetun liikekeskus Cityn rakennusten keskellä.
Ensin kuitenkin huomasimme, että lounastakin olisi hyvä syödä. Kuuma sää ei tuonut näläntunnetta, mutta keskittymisen vaikeudesta huomasi verensokerin pudonneen. Toimistorakennusten liepeiltä löytyi vain erilaisia pikaruokapaikkoja, joten valitsimme niiden parhaasta päästä eli Pret A Manger -ketjun ravintolan, koska siellä kaikki on taatusti tuoretta.
Salaatin ja täytetyn patongin jälkeen olo koheni huomattavasti. St Paulin katedraalikin oli löytynyt ihan vierestä ja menimme sen ovelle vain kuullaksemme, että se oli mennyt kiinni kello neljä – seitsemän minuuttia aiemmin. Hieman harmistuneina lähdimme kävelemään Fleet Streetiä.
Poikkesimme Twiningsin teekauppaan, jossa Juhalle vihdoin selvisi miksi hänen Kiinasta aikanaan tuomaa oolong-teelaatua ei ole löytynyt mistään teekaupoista. Juha kuvaili myyjälle teen ominaisuudet ja hinnan Kiinassa. Myyjä sanoi, että kyseessä täytyy olla aivan huippuluokan oolong-laatu, jota ei sen kalleuden takia todennäköisesti tuoda Eurooppaan.
Royal Opera Housen luona pidimme jäätelötauon pienessä italialaistyylisessä gelateriassa. Kävimme oopperatalossa kysymässä olisiko mahdollisesti lippuja johonkin näytökseen tälle viikolle. Koko viikko oli kuitenkin loppuunmyyty, koska Mariinsky-baletti oli vierailulla. Kiertäessämme oopperatalon näimme baletin venäläisiä roudareita tauolla takaoven luona.
Kävimme Covent Gardenissa katselemassa ihmisvilinää, katutaiteilijoita ja -muusikoita sekä kauppojen tarjontaa. Koska lounas oli ollut kevyt, niin päätimme syödä illallista ravintolassa. Pyörimme hetken Covent Gardenin liepeille päätyen vilkkaaseen The Porterhouse -pubiin. Se oli ensimmäinen heikkotasoinen ruokailukokemus reissullamme.
Lohduttauduimme toisessa gelateriassa nauttien aivan fantastisen hyvät jäätelöt. Kävelimme mukavasti viilenneessä illassa Leicester Squaren -asemalle ja ajoimme metrolla kämpille. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta päivä oli ollut hieno.
Suuri ero edellisiin kuviin – maisemallisesti. Olette onnellisesti ukkoskuurojen ulkopuolella sääkarttojen mukaan. Täällä luvassa yli 30astetta. Kai käytte Harrodsilla?
Oli ainakin ennen näkemisen arvoinen. Samoin eläintarha. Nyt ei tullut nälkä – syön
ennen lukemista.
Ihan kuin Nina olisi löytänyt parhaan jätskin ikinä. Juhan kertomus englantilaisesta teestä tuli mieleen kun ei löytynyt oikeaa laatua