Tänä vuonna Juha ja Nina pitivät lomansa heinäkuun loppupuolelta alkaen. Tarkoitus oli ehtiä paluumatkalle ennen Keski-Euroopan lomaryysistä. Suunnitelma onnistui hienosti ja vietimme todella hauskan kuukauden kruisaillen moottoripyörällä Saksassa ja Ranskassa. Jatka artikkeliin Eurooppa 2009
Avainsana: Ranska
Kolme maata
Linnan aamiaisessa ei ollut moittimista. Aamurespan käytös sai Ninan kiehahtamaan. Ensin nainen hölisi puhelimessa edes katsomatta ylös sen verran, että olisi ottanut huoneen avaimen luovutuksen vastaan. Nina odotti täysissä ajoreleissä puhelun loppuun ja kun kerran sai huomion niin kysyi vesipulloa mukaan. Nainen totesi ”kohta” eikä suostunut pyynnöstä huolimatta hoitamaan asiaa heti vaikka selvästi tajusi meidän olevan lähdössä. Jatka artikkeliin Kolme maata
Linnareissu
Aamiaisnoita oli paremmalla tuulella ja kaikkea löytyi. Söimme tuhdin aamiaisen ja sekoitimme sitten respan pojan pasmat kertomalla, että parkki oli luvattu ilmaiseksi. Pojan vieressä konetta naputelleelta tytöltä petti pokka, kun lupauksen antajaa tiedusteltaessa Juha vastasi ”se punapää”. Saapumispäivänämme respaa hoitanut vahvasti pisamainen tyttö todellakin poikkesi melkoisesti normaaliranskalaisesta naistyypistä. Jatka artikkeliin Linnareissu
Paahtoshoppailua
Aamiaisella oli jälleen ruokia ja tarjoiluvälineitä loppunut. Aamiaisnoidan vastaus täydennyskysymyksiin oli ”joo joo”. Tällä kertaa paikalla oli toinenkin nainen, jonka päätehtävä tuntui olevan pahoittelu. Aloimme ymmärtää miksi baari oli ”toimitusvaikeuksien” vuoksi kiinni. Emme kumpikaan muistaneet olemmeko joskus olleet heikommin organisoidussa hotellissa. Pahoittelija löysi meille kuitenkin vesipullot mukaan kaupungille. Keli oli jälleen kuumenemassa. Jatka artikkeliin Paahtoshoppailua
Kellon ympäri
Aamiainen olisi ollut kohtuullisen hyvä, jos loppuneita ruokia olisi täydennetty ilman mökötystä ja mulkoilua. Tummapintainen nainen käyttäytyi kuin kaikki hänen ongelmansa johtuisivat turisteista. Mistä tietää vaikka niin olisikin. Juha kiitti ihan piruuttaan täydennyksen viimein saapuessa. Jatka artikkeliin Kellon ympäri
Pikataival
Kaihtimien nostaminen paljasti pilvettömän taivaan. Aamiaisen jälkeen pakkasimme takapihan auringossa kuumentuneen pyörän kehitellen ensimmäiset hiet. Olimme päättäneet jättää väliin yhden lyhyen etapin ja varanneet hotellin Pariisista kolmeksi yöksi. GPS sai valita täysin vapaasti, koska matkaa olisi yli 300 kilometriä. Ei sinänsä paljon, mutta aivan tolkuttoman pitkä ja kuuma päivä pikkutievaihtoehdolla. Jatka artikkeliin Pikataival
Sinappikaupunki
Alaslaskettavat metalliset kaihtimet pimensivät huoneen täydellisesti ja nukuimme molemmat todella hyvin. Reilunkokoisessa suihkukopissa oli mukava peseytyä, joskin veltto suihkupidike vaati juuri oikean vedenpaineen suihkupään pitämiseksi sopivasti suunnattuna. Tyypillisen ranskalaisen aamiaisen jälkeen lähdimme tallustelemaan edellisillasta tuttua reittiä kohti keskustaa. Jatka artikkeliin Sinappikaupunki
Kolme hotellia
Kyriad-hotellin aamiainen oli tyypillisen ranskalainen eli Juhan mielestä hieman köyhä. Croissantitkin olivat pieniä sokeripullia, joita ei voi käyttää leipänä. Vaikka tulimme aamiaiselle tuntia ennen tarjoiluajan loppumista olimme ilmeisesti viimeisiä saapujia. Jatka artikkeliin Kolme hotellia
Vuorilta kouluun
Vaihtelevalämpöisen matalapainesuihkun jälkeen nautimme tarjonnaltaan niukan aamiaisen. Juha oli hakemassa mopoa tallista yhtä matkaa fillariaan noutavan mukavan italialaismiehen kanssa. Kaveri kuulemma sohlasi toistasataa kilometriä päivässä matkaillessaan. Aurinko paistoi täysin pilvettömältä taivaalta, joten päivästä tulisi meille kaikille hikinen. Jatka artikkeliin Vuorilta kouluun
Musta metsä
Suihkukopin vedenpoisto toimi hitaanlaisesti. Jalkakylpyjen jälkeen nautimme monipuolisen aamiaisen. Juhan iloksi tarjolla oli myös croissantteja. Keräsimme kasan tavaraa, jolle ei olisi enää reissun aikana käyttöä ja etsimme postitoimiston. Teimme reilun kenkälaatikon kokoisen paketin, jonka lähetimme kotiosoitteeseemme. Kysymykseen toimitusnopeudesta vastasimme ”mitä hitaammin sen parempi”, joka herätti hilpeyttä postivirkailijassa. Jatka artikkeliin Musta metsä
