Nautiskelimme kiireettömästi aamupäivän hotellilla ja lähdimme puoliltapäivin ulkoilemaan kaupungille. Britanniaa kurittavat helteet eivät yltäneet ainakaan Pohjois-Irlantiin. Lämpötila oli alle kahdenkymmenen ja sää puolipilvinen. Päivän pääkohteemme oli ihan parin korttelin päässä oleva kaupungintalo. Se on arkkitehtonisesti hieno rakennus ja katutason huoneissa on näyttely Belfastin historiasta.
Kaupungintalon pääaula
Kiertelimme läpi koko julkisesti avoimen alakerran tutustuen Belfastin historiaan, joka sisältää paljon muutakin kuin väkivaltaisen lähihistorian. Monia kuuluisuuksia on lähtöisin Belfastista, mutta kuuluisin kaupungissa syntynyt ei ole henkilö. Turisti ei voi välttyä siltä tiedolta, että maailman surullisen kuuluisin laiva on täällä rakennettu. Titanic oli aikansa suurin liikkuva ihmisen valmistama esine. Se lähti Belfastista 2.4.1912. Viikon pysähdyksen jälkeen Southamptonissa se poimi matkustajia vielä Cherbourista Ranskassa ja Irlannin Queenstownista (nykyisin Cobh) ennen lähtöään kohti New Yorkia. Vajaat kaksi viikkoa Belfastista lähtönsä jälkeen alus oli Atlantin pohjassa.
Yksi lukuisista näyttelyhuoneista
Historia-annoksen jälkeen teki mieli ravita myös fysiikkaa. Siirryimme melkein kaupungintaloa vastapäätä olevaan Linen Hall Libraryyn, joka on Belfastin vanhin kirjasto. Se on perustettu 1788 ja on Irlannin ainoa, joka saa edelleen osan tuloistaan jäsenmaksuina. Kirjasto on keskeisessä osassa paikallishistorian sekä kielitutkimuksen osa-alueilla. Yläkerran vanhan salin pöydillä oli lukuisia ”varattu”-kylttejä varmistamassa tutkijoille työpisteitä.
Kirjastosali
Emme kuitenkaan alkaneet selailla 1730-luvulle asti yltävää paikallilehtien kokoelmaa vaan siirryimme kahvilan puolelle. Nina nautti lounaaksi pekonilla höystetyn salaatin ja Juhan valinta oli Irish stew. Molemmat annokset olivat oikein maukkaita vaikka Ninan mielestä paahdetut viinirypäleet ovat outo lisuke salaatissa. Ennen poistumista kirjastosta käväisimme huojennustilojen puolella. Nina palasi sieltä tikahtumaisillaan nauruun. WC-tiloihin oli ovikoodi ja Nina oli vahingossa syöksähtänyt viereiseen siivouskomeroon numerolukon piipatessa.
Päätimme olla ylisuorittamatta ensimmäistä täyttä päivää Irlannissa. Kävimme Marks & Spencerin ruokaosastolla ostoksilla, jonka jälkeen palasimme sitten hotellille lepäilemään ja juomaan Nescafet pienen makoisan kakkusen kera.
