Kultainen sirkkeli

Julkaistu Kategoriat Islanti 2023Avainsanat

Lähdimme aamulla puoli kahdeksalta liikkeelle kohti vajaan kilometrin päässä olevaa bussipysäkkiä numero 12. Se oli päivän retken lähtöpiste. Sää uhkaili tihkusadetta, muttei vielä ripsinyt.

Bussipysäkillä oli jo odottajia sekä pari pikkubussia aivan eri tarkoituksessa. Meidän täysikokoinen linja-automme saapui hiukan yhdeksän jälkeen. Etuovesta laskeutui nainen, joka tervehdittyään alkoi huudella nimiä tabletillaan olevalta listalta. Juhan nimi tuli ensimmäisten joukossa ja seurueemme nousi bussiin. Saimme paikat toiselta ja kolmannelta riviltä eri puolilta käytävää.

Bussin lähes täytyttyä ajoimme muutaman korttelin matkan koontipaikalle, jossa oli eri suunnilta poimittujen retkeläisten kyytejä. Kaikkien autojen saavuttua vaihdeltiin muutamia matkalaisia eri retkille lähteviin busseihin. Se antoi meille tilaisuuden siirtyä kuskin taakse vapautuneille ensimmäiselle ja toiselle riville, koska meidän retkemme Grand Golden Circle jatkui samalla bussilla.

Matkalla ulos Reykjavikista alkoi sataa. Oppaamme Anna esitteli itsensä ja kuskimme Albertin. Sitten hän kertoili ensimmäisestä varsinaisesta kohteestamme. Sitä ennen pidettiin kuitenkin huojennustauko Hveragerði Sunnumӧrk -ostoskeskuksessa, jonka piti alunperin olla nelikerroksinen. Perustuksia kaivettaessa törmättiin kahden mannerlaatan väliseen rakoon, joten pytinki päätettiin jättää yksikerroksiseksi. Lattiassa kiemurtelee lasinen osa, josta näkee laattojen väliin. Tehosteeksi on pohjalle laitettu punaisia led-nauhoja.

Ensimmäinen varsinainen kohde oli Kerið-kraateri. Se on syntynyt, kun pieni tulivuori tyhjensi itsensä ja romahti sitten kasaan. Kraaterin pohjan täyttää pohjavesilammikko. Sade ei onneksi seurannut meitä. Kävelimme kraaterin ympäri ja räpsimme kuvia kunnon turistien tapaan. Klaus ja Satu ehättivät myös käydä alhaalla lammikon rannalla.

Kerið-kraateri
Biskupstungnabraut-silta

Seuraava kohde oli kierroksen ääripisteessä oleva Gullfossin putoukset. Niissä Hvítá-joki syöksyy kahdessa osassa kymmeniä metrejä syvään kanjoniin. Joki alkaa Langjökull-jäätiköltä. Matkalla oppaamme kertoi kuinka itsepäinen maanviljelijä ja myöhemmin hänen tyttärensä olivat taistelleet energiayhtiön sijoittajia vastaan pelastaen siten putousten koskemattomuuden.

Gullfoss-putoukset


Palasimme hiukan takaisinpäin seuraavaan kohteeseen, joka tunnetaan yleisnimellä Geysir. Alue on muutamia kiehuvaa vettä pulppuavia lähteitä. Itse Geysir ei ole enää aktiivinen, mutta viereinen Stokkur roiskaisee 15-20 -metrisen vesipatsaan muutaman minuutin välein. Juha ja Nina saivat lämpimän suihkun kuvatessaan kerran tuulen alapuolelta. Kuvasimme kolme purkausta ennen kuin hotaisimme pikaisen lounaan alueen palvelukeskuksessa.

Stokkur suihku
Stokkurin tuplat

Retken viimeinen kohde oli Þingvellir-luonnonpuisto, jossa Pohjois-Amerikan ja Euroopan mannerlaatat ovat hiukan irrallaan toisistaan muodostaen kanjonin, jota viikingit aikoinaan käyttivät maakäräjäpaikkanaan. Huikeat maisemat jäivät taakse lähtiessämme paluumatkalle kohti pääkaupunkia.

Railo mannerlaattojen välissä



Viikinkien käräjäkanjoni




Jalkauduttuamme takaisin pysäkille 12 pistäydyimme vielä kaupassa ennen paluutta hotelliin. Yhteisellä iltapalalla sovimme seuraavan päivän ohjelmasta.