Yllättävän hyvin nukutun yön jälkeen heräsimme aamuauringon kuivatellessa paikkoja selvästikin sateisen yön jäljiltä. Hotellin aamiainen oli ranskalaiseen tapaan niukka. Vaikka keli oli aurinkoinen niin oli selvästi aiempia hellepäiviä viileämpää. Muutos tuntui heti poutapilvien peittäessä auringon hetkittäin.
Päivän teema oli yksinkertaisesti etappiajo. Jyristelimme yli 400 kilometriä hyväkuntoisia – osin maksullisia – moottoriteitä koko matkan Reimsiin. Myös lounaan hoidimme yhdellä monista levähdyspaikkojen ravintoloista. Viileä poutainen päivä oli paras mahdollinen reissun pisimmälle siirtymälle. Kerrankin ei ollut perillä märkänä joko omasta tai luonnon toimesta.
Päästyämme hotelli Campanile Reims Sud Murignyyn päätimme pitää lepopäivän turismista. Henkilökunta oli erittäin ystävällistä ja mopo sai paikan melkein ikkunamme alta luhtitalotyyppisen hotellin kävelypolun reunasta. Hotellihuone ei ollut koolla pilattu, mutta aivan eri tasoa kuin edellinen. Katselimme Wimbledonin tennisturnausta TV:stä, lepäilimme ja suunnittelimme loppureissun kohteita.
Ravintolan auettua seitsemältä kävimme nauttimassa maittavan illallisen, johon kuului myös jälkiruokabuffetti. Onneksi järki tuli ajoissa mukaan vaikka tarjontaa olikin melkoisesti. Tyytyväisinä menimme jatkamaan reittisuunnittelua huoneeseemme. Saimme varattua lisää majapaikkoja ennenkuin uni yllätti.
