Aamupalan jälkeen kävimme taas katselemassa paikallisten pörräämistä Mercato Trionfalessa. Poimimme tuoreita aamu- ja iltapalatarvikkeita loman loppupäiville.
Purettuamme ostokset asunnolla suuntasimme Ottavianon metroasemalle, josta ajoimme itään Spagnalle. Nousimme maanpinnalle Espanjalaisella aukiolla tarkoituksena käydä kupposilla legendaarisessa Babington’s Tea Roomissa, mutta sepä olikin suljettu tietysti juuri tiistaisin.
Nousimme Espanjalaisten portaiden puoliväliin napsimaan kuvia. Aurinkoinen päivä oli tuonut paikalle runsaasti porukkaa, joista osa nautiskeli istuskellen portailla. Jotkut jopa söivät lähistöltä ostettuja panniineja. Idylli keskeytyi paikalle ilmaantuneen poliisin käskiessä kaikkia nousemaan seisomaan. Portailla ei kuulemma saa istua. Hetken jo kävi mielessä joutuuko syömisestä rautoihin, kun jepari hätisteli leipien mussuttelijoita pois.
Espanjalaisilla portailla
Lähdimme kävelemään kohti keskustaa pistäytyen matkalla muutamassa putiikissa (lue: Nina jokaisessa jotain nahasta tehtyä myyvässä). Siirsimme lounasta eteenpäin ottamalla jäätelöt yhden kapean huoneen kokoisesta pikkukioskista. Ne gelatot eivät ainakaan kohottaneet kyseisen herkun yleisarvosanaa. Lähestyessämme Treviä alkoivat kujat tulvia turisteja. Suihkulähteellä oli samanlainen härdelli kuin aina. Katselimme hetken ihmisvirtaa ennen kuin suuntasimme Panteonille.
Trevin suihkulähde
Juhan ajatuksena oli pistäytyä Panteonissa ottamassa 360-kuva suoraan kattoaukon alta, mutta koko aukion kiertävä jono sai toisiin aatoksiin. Päätimme lounastaa Ninan löytämässä ravintolassa aivan kulman takana. Muuten hyvä, mutta se oli jo sulkenut lounasajan päätteeksi. Kaivoimme Google Mapsin avulla listan lähiseudun ”avoinna juuri nyt” ravintoloista. Kävelimme parhaat arviot saaneen kohdalle vain huomataksemme, että sekin oli suljettu.
Nälkäkiukun (Juha) nostaessa päätään suuntasimme seuraavaa ravintolakeskittymää kohti. Joukon parhaan arvosanan saanut Ristorante Trattorio Antonio oli auki ja saatuamme myönteisen vastauksen gluteenittomien vaihtoehtojen mahdollisuudesta annoimme opastaa meidät sisälle pöytään.
Päätimme jakaa alkuruoan, jolla on ytimekäs nimi: ”Burrata con alici e datterini gialli DOP al profumo di basilico”. Se osoittautui hyväksi ideaksi, koska annos sisälsi kaksi suurta mozzarellapalloa tomaattien lisäksi. Päädyimme samaan pääruokaan – toki Ninan annos gluteenittomalla pastalla. ”Tonnarelli fatti in casa con frutti di mare” eli meren herkkuja kotitekoisella pastalla oli todella herkullista. Edes järkyttävän pahat espressot eivät latistaneet kokemusta.
Hyvillä mielin kuljeskelimme pikkukujia Frigidariumille, jossa jonoa oli tyypilliset 30 metriä. Hyvää kannatti kuitenkin odotella, jotta aiempi kehno jäätelökokemus kompensoituisi. Nautiskelun jälkeen suuntasimme rauhallista tahtia asunnolle jälleen illan pimentyessä.
