Salve Roma

Julkaistu Kategoriat Rooma 2022Avainsanat ,

Aamupäivä oli mukavan kiireetön, koska lentomme lähti vasta iltapäivällä. Finnair oli taas varoitellut ruuhkista kentällä, joten ajoimme lentokentän P5 parkkitaloon tunteja ennen lähtöä. Olimme läpi turvatarkastuksesta noin kymmenen minuuttia myöhemmin. Siitäkin ajasta osa meni varmuuden vuoksi ennen ”jonottamista” vuorotellen tehtyihin varikkokäynteihin toisen vahtiessa laukkuja. Tällä kertaa edes Ninan tavaroita ei otettu erityistarkastukseen.

Teimme kierroksen terminaalissa, jonka putiikkien tarjonta tuntuu vain kaventuneen vuosien saatossa. Kunnon lounastakaan ei oikein ole tarjolla, koska lähes kaikki kuppilat tarjoavat vain joko pikaruokaa, leipiä tai välipaloja. Yhtään kunnon ravintolaa ei ole enää. Onnistuimme kuitenkin saamaan Ninalle tuunatun caesar-salaatin. Juha mussutti jättimäisen katkarapuleivän.

Siirryimme odottelemaan portille, jonne alkoi pikkuhiljaa kertyä muitakin riittävän ajoissa kentälle hankkiutuneita. Lähempänä lähtöaikaa portille ilmaantunut virkailija kävi kyselemässä kaikilta, joilla oli kabiinikokoinen matkalaukku, antaisivatko he sen ilmaiseksi ruumaan vietäväksi. Kukaan ei antanut eikä itämaista sukujuurta oleva murtaen suomea puhuva ujo nainen uskaltanut painostaa. Nainen hoiti myös kuulutukset portilla, mutta niin kailottavan monotonisella äänellä, että siihen verraten 80-luvun ensimmäiset puhesyntetisaattoritkin kuulostivat luonnollisilta.

Kone saapui portille sen verran myöhään, että saapuvien purkautuminen, miehistön vaihto sekä koneen valmistelu myöhästyttivät lähtöä kymmenisen minuuttia. Lennolla oli kuitenkin ilmeisesti myötätuuli, koska laskeuduimme Roomaan jopa hieman etuajassa.

Saimme kohtuunopeasti edenneestä taksijonosta pirssin, joka niinikään piti yllä reipasta nopeutta. Liikenteen ruuhkauduttua kaupunkialueelle päästyämme tuli tilanne, jossa hän joutui jarruttamaan hiukan hätäisesti. Anteeksipyynnöstä virisi keskustelu mukavan kuljettajamme kanssa. Hän kertoi koronan jälkeisen turismiaallon saaneen aikaan paineita Rooman takseille työskennellä kuukausitolkulla ilman vapaapäiviä.

Majapaikkamme sijaitsi Trionfalen kaupunginosassa, joka on Vatikaanin pohjoispuolella. Kyseinen alue ja sen viereinen Pratin kaupunginosa ovat suosikkejamme Roomaan majoittumisen suhteen. Ne ovat enemmän asuinalueita kuin superturistinen vanha keskusta.

Olimme asunnon ulko-ovella jo ennen ilmoittamamme saapumisaikavälin alkua. Nina soitti asunnon vuokraajalle, joka saapui italialaisen kymmenminuuttisen päästä. Ilta oli leppoisa ja todella lämmin, joten odottelu kadulla ei haitannut lainkaan.

Isäntämme luovutti avaimet ja kävi kanssamme läpi käytännön asiat. Hänen lähdettyään piipahdimme muutaman korttelin päässä vielä avoinna olevassa Carrefourissa ostamassa ilta- ja aamupalatarpeet. Palasimme kaupasta pianokonserttiin. Alakerran naapurista kuului sikermä klassikoista kappaleen vaihtuessa aina muutaman tahdin jälkeen. Hän soitti hyvin ja meillä oli taustamusiikkia sen aikaa, kun valmistimme iltapalaa.