Tuulista ja tasaista

Julkaistu Kategoriat Eurooppa 2013Avainsanat , ,

Aamu valkeni pilvisenä ja maa oli märkä sateen jäljiltä. Ravintolan puolella ei näkynyt ketään sopimaamme aamiaisaikaan, joten aloimme kurkistella eri ovien taakse. Isäntä löytyi keittiöstä ja hän johdatti meidät ravintolan takana olevan käytävän kautta aamiaishuoneeseen, jonne emme olisi kyllä löytäneet vaikka olisimme edes tienneet sellaista etsiä.

Aamiainen oli pikku hotellin koon huomioiden aivan kelvollinen, joskin hedelmäsalaatti ei vaikuttanut tuoreelta ja jätimme sen syömättä. Nina jäi kaipaamaan tuoreita vihanneksia. Saatuamme itsemme lähtövalmiiksi maksoimme ja isäntä tuli avaamaan meille autotallin. Tasaisen harmaa pilvikerros ei tiputellut vettä, joten lähdimme matkaan ilman sadevermeitä.

Muutaman kymmenen kilometrin jälkeen pikkuteillä siirryimme moottoritielle. Posottelimme viileähkössä ja tuulisessa säässä jonkin aikaa ennen kuin Nina näytti tauon merkkiä. Kurvasimme pienelle huoltoasemalla, jossa laitoimme molemmat yhden lämpökerroksen lisää ajotakkien alle. Joimme myös kupposet kahvia ja juttelimme hetkisen asemaa hoitaneen mukavan nuoren miehen kanssa.

Matka jatkui melko tylsässä säässä ja supertylsän tasaisessa maisemassa. Puolen päivän aikoihin päätimme poiketa lounastauolle Zwolleen. Seurailimme keskustaan osoittavia kylttejä ohi selvästi merkittyjen pysäköintitalojen. Keskustaa lähestyttäessä kadut kapenivat ja autoillekaan tarkoitettuja pysäköintipaikkoja ei pahemmin näkynyt.

Poliisiaseman nurkalla oli kolme poliisia juttelemassa keskenään. Kaksi naista ja yksi mies polkupyörän päällä. Juha pysäytti heidän kohdalleen ja kysyi missä voisi pysäköidä mopon laillisesti. Toinen naispoliiseista laukaisi: ”Kotona” ja kaikki purskahtivat nauramaan. Sitten he pohtivat hetken hollanniksi keskenään, jonka jälkeen miespoliisi kehoitti meitä seuramaan perässään.

Ajelimme hissun kissun fillaripoliisin perässä katusokkelon läpi pienelle aukiolle kirkon taakse. Siellä oli muutama parkkipaikka autoille ja niiden vieressä hiukan leveämpi jalkakäytävä, johon poliisi viittasi Juhaa pysäköimään. Saimme vielä kävelyohjeet parin korttelin takana olevalle keskusaukiolle ja sitten ystävällinen virkamies fillaroi tiehensä.

Keskusaukio ja sen jatkona olevat kadut olivat yhtä valtaisaa kirpputoria. Kiertelimme hetken kojujen lomassa katsellen samalla kohdalle osuvien ravintoloiden lounastarjontaa. Se oli selvästi varsin leipäpainotteista eikä oikein natsannut Ninalle.

Juha oli bongannut aivan torikierroksemme alkupäästä Belgian Keisari -nimisen ravintolan, joka näytti enemmän pubilta kuin lounasleipiä tarjoilevat kahvilat. Palasimme kierroksen lopuksi takaisin katsomaan keisarin tarjontaa. Ainoastaan hollanninkielinen ruokalista ei meitä paljon auttanut, mutta tarjoilijan avustuksella löysimme meille molemmille sopivat annokset.

Ruokailumme aikana sää selkeni ja jatkoimme posottelua moottoriteillä enää tylsässä maisemassa. Vaikka sää oli muuttunut mukavan aurinkoiseksi, niin navakka tuuli riepotti edelleen. Utrechtin kohdalla GPS ohjasi meidät kaupungin reunan katujen läpi toiselle moottoritielle. Kaupunkiosuuden varrella oli todella erikoisen näköisiä katuosuuksia ja hetkittäin tuntui kuin olisi ajanut kevyen liikenteen väylällä, jossa kulki muitakin autoilla.

Loppumatkasta Haagiin johtava moottoritie alkoi ruuhkautua. Ensin poukkoiltiin eri nopeuksia kulkevilla kaistoilla sen mukaan missä ajettiin kulloinkin voimassa olevan nopeusrajoituksen mukaisesti. Muutama kilometri ennen Delftiin erkanevaa ramppia jonot hidastuivat hetkittäin mateluksi ja Juha splittaili varoen huomattavasti saksalaiskuskeja holtittomampien hollantilaisten seassa.

Hotel Hampshire löytyi helposti. Yllätykseksemme hotellilla itsellään ei ollut lainkaan pysäköintipaikkoja vaan Juha neuvottiin ajamaan läheiseen maanalaiseen parkkitaloon. Kotiuduimme nopeasti siistiin ja toimivaan huoneeseemme, jonka jälkeen lähdimme kävelemään kaupungin vanhaan keskustaan. Vanha Delft on todella pittoreski kanaaleineen ja täynnä yksilöllisen kauniita taloja.

Ninalla oli tiedossa alue, jossa oli hyviä arvosteluja saaneita ravintoloita. Beestenmarkt on pieni aukio, joka on kokonaan viereisissä taloissa olevien ravintoloiden terasseja. Valitsimme sokkona yhden, jossa näytti olevan eniten asiakkaita, koska vain hollanniksi olevat ruokalistat eivät auttaneet valitsemisessa lainkaan.

Jälleen tarjoilijan avustuksella päätimme mitä syödä. Nina tilasi jotain kalaa ja Juha jotain kanaa. Molemmat olivat oikein maukkaita. Kiertelimme vielä hetken auringonlaskun jälkeen viilenevässä illassa kauniin keskustan katuja ennen paluuta hotellille.

Hotellin langaton verkko toimii vain julkisissa tiloissa, mutta huoneissa on kaapeliyhteys. Juha viritti mukanamme olleen pienen wifi-reitittimen kaapelin päähän, joten meillä oli oma langaton verkkomme molempia kannettaviamme varten. Loppuilta kului matkakertomuksia kirjoitellen ja surffaillen.

3 thoughts on “Tuulista ja tasaista”

  1. Ette vain olleet jo Amsterdamissa? 🙂 ihanan pittoreski kaupunki kerrassaan. Mun suosikkikuva tähän mennessä on Ninan naurava aamiaiskuva tältä päivältä! Siinä yhdistyy jotenkin vapaus olla lomalla! Tänään paistaa täälläkin aurinko taas 🙂 – Heini

    1. Tällä reissulla emme käy Damissa. Delftistä jatkamme Belgian puolelle.
      Kiva, että sielläkin on kunnon kesä!

Kommentointi on suljettu.